Kansainvälisyys

LIUKSIALAN KOULUN KUMMILAPSET SENEGALISSA    

Olemme ottaneet syksyllä 2011 Suomen lähetysseuran kautta kummikohteeksi Afrikan Senegalin koululaiset.

Kummityö Senegalissa alkoi 80 – luvulla lähetystyöntekijöiden aloitteesta. Vuosien mittaan työn laajentuessa vastuu on siirtynyt Senegalin luterilaiselle kirkolle.   Suurin osa lapsista tulee kirkon toiminta-alueen maaseutukylistä, joissa maanviljelyksellä ja karjanhoidolla elävän väestön toimeentulo on niukkaa eikä lasten koulukustannuksiin ole varaa.

Yleensä oppilailta peritään yksityisissä ja valtion kouluissa lukukausimaksu. Vanhempien kustannettavaksi jää myös koulukirjojen ja muun oppimateriaalin hankinta. Yläkouluun ja lukioon joudutaan myös muuttamaan isommalle paikkakunnalle, jolloin ruokailu, asuminen ja terveydenhoito lisäävät kustannuksia. Opetuskieli kouluissa on ranska, mitä monet lapset kuulevat ensimmäistä kertaa vasta koulussa.

Kummit auttavat perusopetuksen piirissä noin 250 lasta. Lisäksi tuetaan viittätoista nuorta ammatillisissa ja korkeakouluopinnoissa.  Oppisopimusperiaatteella tapahtuva opiskelu voi olla kanava mm. ompelijan, automekaanikon tai rakentajan ammattiin.

Oppilaita tuetaan ns. ryhmätuella. Ryhmäkohteissa kummilapset on valittu kummiohjelmaan vähävaraisuuden perusteella yksilöllisesti.  Kummituki auttaa heitä aivan samalla tavalla kuin, jos kummille olisi nimetty oma kummilapsi.

Paras lahja kummiohjelmaan valitulle lapselle on se, että he voivat käydä koulua tai pääsevät päiväkotiin. Taloudellisen tuen lisäksi kirjeiden ja lahjojen lähettäminen kummilapsille ei ole välttämätöntä, mutta se on mahdollista. Postin toivotaan mahtuvan tavalliseen kirjekuoreen, jonka enimmäispaksuus on 3 cm. Toivottuja lahjoja ovat tarrat, valokuvat ja kauniit postikortit, yksinkertaiset palapelit, muistikortit, kestävät lelut, kuvakirjat, värityskirjat, kynät ja väriliidut.

Lasten kerhot

Lastenkerhot antavat 3-6 – vuotiaille lapsille mahdollisuuden esiopetukseen kylissä, joissa ei ole valtion taholta esi – tai alakoulua. Lastenkerhoja toimii Mboukhoutourin, Thiadiayen ja Gandiayen seurakunnissa.

Kuudesluokkalainen Cain

”Olen Cain Senghour, 12 – vuotias 6. luokan oppilas. Asun Thiadiayessa, pienessä kaupungissa, jonka pääelinkeino on maanviljely. Äitini kuoli synnyttäessään viidettä lastaan, olin silloin 4 –  vuotias. Isäni antoi meidät lapset sukulaisperheisiin ja lähti töihin pääkaupunkiin. Olen kasvanut setäni perheessä heidän poikanaan heidän kuuden lapsensa kanssa. Koulussa pidän eniten ranskan kielestä.  Vapaa-aikanani harrastan jalkapalloa. Pidän paljon liikunnasta ja aikuisena haluaisinkin palvella armeijassa. Olin onnekas saadessani kummin Suomesta. Kiitän lakkaamatta häntä saamastani tuesta ja mahdollisuudestani käydä koulua. ”

Nuorten naisten opintohanke

Fatickissa on alkamassa kummituen turvin uusi koulutus nuorille naisille, jotka ovat jääneet opinnoissaan marginaaliin. Heille annetaan mahdollisuus saada koulutusta usealla alalla: kotitaloudessa, ompelussa, matematiikassa, yhteiskuntaopissa, ranskan kielessä. Kirkko on antanut naisten käyttöön uuden rakennuksen, mutta kurssikeskuksesta puutuu vielä huonekaluja. Kurssille on valittu oppilaat, opettajat ja johtajatar, joka vastaa tyttöjen opinto-ohjelmasta ja edistymisestä. Heti kun kaikki on valmista, ja talo vihitty käyttöön, opinnot alkavat.

Kummityön vastuuhenkilö Liuksialan koulussa:  

Taina Mäenpää

Hyvät rakkaat Senegalin lasten kummit!                                                                            Kevät 2024

Senegalin viimeiset pari vuotta jatkunut epävakaa poliittinen tilanne sai päätöksensä, kun maalle valittiin uusi
presidentti maaliskuun lopussa. Levottomuuksia aiheuttivat oppositiojohtajien pidätykset ja opposition
toiminnan rajoittaminen. Nyt kuitenkin vaalit olivat demokratian riemuvoitto Senegalille, koska maan uudeksi
presidentiksi valittiin opposition edustaja Bassirou Dioymaye Faye isolla enemmistöllä. Myös valtapuolueen
edustajat hyväksyivät tappion sopuisasti, ja tämä vaalitulos rauhoitti tältä erää Senegalin yhteiskunnan ja
poliittisen tilanteen myllerrystä. Aika jää näyttämään, miten presidentti toteuttaa lupaamiaan uudistuksia ja
mitä tämä tarkoittaa muun muassa koulutussektorille ja vaikuttaa näin kummiohjelmaan.
Kummityö on jatkunut hyvällä menestyksellä eteenpäin ja olemme saaneet kuulla hyviä uutisia
kummiperheistä, äidinkielisistä esikouluista ja nuorilta naisilta, jotka saavat mahdollisuuden parempaan
tulevaisuuteen naisten ammattikoulutuksen myötä.
Kohta 30 vuotta jatkuneen kummityön hedelmän voi selkeästi nähdä Senegalin kirkossa, missä entiset
kummilapset ovat nykyisiä johtajia, älykkäitä, osaavia ja aikaansaavia edelläkävijöitä, jotka vaikuttavat
positiivista muutosta koko yhteiskuntaan. Tunnen suurta kiitollisuutta niitä ihmisiä kohtaan, jotka ovat
mahdollistaneet tämän työn toteuttamisen, osa ihan käytännön työpanoksella ja toiset tukemalla työtä
taloudellisesti kummeina. Ja lisäksi tunnen suurta ylpeyttä näistä aikuiseksi kasvaneista kummilapsista, tämän
sukupolven maailmanmuuttajista.
Haluammekin tällä kertaa kertoa teille yhden tällaisen kummityön menestystarinan, Senegalin kirkon
sosiaaliosaston johtajan, Demba Ndongin, tarinan.

Demba Ndong ei tiedä tarkalleen syntymävuottaan, mutta hän muistelee aloittaneensa esikoulussa vuonna
1994. Maanviljelijäperheessä koulunkäynti ei ollut itsestään selvyys – esimerkiksi Demban isä ei osaa lukea,
mutta kannusti poikaa opintoihin.
”Isä on todella älykäs ja häntä on estänyt vain väärä sukupolvi. Ilman koulutustakin hän johti kylässä monia
projekteja, kuten kaivojen ja terveysaseman rakentamista”, Demba kertoo.
Hän itse pääsi 2. luokalla mukaan Lähetysseuran ja Senegalin luterilaisen
kirkon kummiohjelmaan ja sai kummitukea lukion loppuun asti.
Nykyisin Senegalissa jo noin 80 prosenttia lapsista aloittaa peruskoulun,
mutta edelleen vain alle puolet jatkaa yläkouluun.
Ajatus papin ammatista alkoi itää Demban asuessa lukioaikana Niakharin
seurakunnan papin perheen luona, sillä lukio sijaitsi kymmenien kilometrin
päässä kotoa. ”Oma uskoni alkoi kasvaa ja päätin, että kaikki mitä teen, teen
Jumalalle.”
Kirkon arkistosta löytyy useampiakin kuvia Demba Ndongin
lapsuudesta.

Marokkoon teologiaa opiskelemaan

Senegalissa valtio osoittaa ylioppilaille jatko-opiskelupaikat. Niinpä Demba päätyi Dakariin biologian
opintoihin, mutta koki pian, että ala ei ole häntä varten. Hän teki töitä eräässä seurakunnassa ja pohti
kuumeisesti, mitä tekisi elämässään.
Lähetysseuralla oli pari stipendiaattipaikkaa teologian opintoihin Marokkoon. Demba pääsi puolen vuoden
kurssille, jonka aiheena oli kulttuurien ja uskontojen välinen dialogi. Aihe on tärkeä Senegalissa, sillä
väestöstä 95 prosenttia on muslimeja ja alle viisi prosenttia kristittyjä useista eri suuntauksista. Lisäksi
animismi elää vahvasti uskontojen lomassa eli monet uskovat, että luontokohteisiin liittyy henkiä.
Demba sai stipendilleen jatkoa ja jäi Marokkoon opiskelemaan teologiksi. Sitä seurasi kolmen vuoden
seurakuntaharjoittelu Senegalissa.
Vuosi 2021 oli kuin ilotulitusta: Toukokuussa Demba vihittiin papiksi, heinäkuussa hänestä tuli Senegalin
luterilaisen kirkon diakoniatyön vastuuhenkilö ja joulukuussa hän juhli häitä vaimonsa Marie Satou
Fayen kanssa.
Seuraava vuosi toi lisää vastuuta, kun kirkon sosiaaliosastolle haettiin uutta johtajaa. Demba johtaa nyt sekä
sosiaaliosastoa että sen alle kuuluvaa diakoniatyötä.
Hän uskoo, että ilman kummitukea ja stipendiä hän todennäköisesti hoitaisi karjaa tai viljelisi maata, kuten
suurin osa hänen perheestään.

Senegalin kirkko on syntynyt diakoniatyöstä

Diakonia on yksi kirkon ydintehtävistä, Demba ajattelee. Hän muistuttaa, että Senegalin luterilainen kirkko
syntyi Lähetysseuran 1970-luvulla aloittamasta diakoniatyöstä.
”Kirkko on syntynyt tällä tavalla! Lähettien työ oli nimenomaan diakoniatyötä, kuten kaivojen rakentamista
ja terveydenhoitoa”.
Demba Ndong ja Lähetysseuran Anna Tikum (vas.) kehittivät
parin vuoden ajan yhdessä kirkon diakonian rakenteita ja kävivät
kylissä kouluttamassa seurakuntia. Anna siirtyi vuonna 2023
Botswanan kirkon työhön ja Demba jatkaa Senegalin
diakoniatyön parissa. Kuvassa he ovat diakoniatapaamisessa
Gandiayen kylässä.
Demballe diakonia ei ole vain rahaa vaan Kristuksen elämää – sitä
että rukoillaan ihmisten puolesta ja vieraillaan sairaiden tai
vankien luona. Hän näkee itsensä kirkon työssä vielä vuosienkin
kuluttua. ”Tämä kirkko on minulle koko elämä. Teen Jumalan eteen työtä tässä kirkossa joko siten, että saan
siitä rahaa tai sitten en saa.”

Teksti: Heli Vuohelainen

3. luokkaa käyvä Matola on onnellinen mennessään kouluun

”Minun nimeni on Matola, olen kolmannella luokalla Darou Salam de
Nioro -koulussa. Meillä on kaunis ja hyvin aidattu koulu, jossa on 12
luokkaa. Minä olen aina onnellinen, kun menen kouluun. Äitini kuljettaa
minut aina kouluun pyörätuolissani. Perheessäni on 8 jäsentä, kaksi
isosiskoa, viisi isoveljeä ja äiti. Olen menettänyt isäni noin seitsemän
vuotta sitten.
Olen ollut kummiohjelmassa vuodesta 2023. Kiitän paljon pastori Moise
Fayea ja Michel Ngomia, koska he ovat tehneet kaikkensa, että pääsisin
mukaan kummiohjelmaan. Kiitän kirkkoa ja kumppaneita, koska voin
opiskella hyvissä olosuhteissa. Perheeni arvostaa paljon kummiohjelmaa,
erityisesti äitini, koska se antaa meille varoja löytää jotain, millä ruokkia
meidät ja huolehtia meidän tarpeistamme.
Jumala siunatkoon luterilaisen kirkon kumppaneita siitä tuesta, mitä
meille antavat.” -Matola

Vuonna 2023 kaikkiaan 324 lasta sai tukea koulunkäyntiin ja opiskeluun.
Kiitos, kiitos ja suuri kiitos!

Kiitän teitä korvaamattomasta tuestanne Senegalin lasten ja perheiden hyväksi,
Parhain terveisin,

Hilde Paco, kummivastaava Ndiao Faye ja Senegalin lapset ja perheet