Historiikki Huutijärvi 100 v.

Koulumme 100-vuotisjuhlaa vietettiin 18.11.2006.

Pitkäaikainen rehtorimme Tauno Aalto kirjoitti historiikin Huutijärven koulun 100-vuotisjuhlajulkaisua varten. Tässä siitä otteita:

Koulun johtokunta piti ensimmäisen kokouksensa 1.3.1906 Kerppolan tilalla. Paikalla olivat kuntakokouksen valitsemat johtokunnan jäsenet puheenjohtaja Edward Kerppola, varapuheenjohtaja August Virola, taloudenhoitaja Ilmari Joutsiniemi, kirjuri Selim Laaksonen ja K. Ala-Marttila.

Ensimmäiseksi koulun opettajaksi saatiin valintakiemuroiden jälkeen Johannes (Hannes) Myllylä. Oppilaiden koulu alkoi 27.8.1906. “Hyyryläisenä” olo loppui, kun 1907 valmistui oma koulurakennus. Tämä hirsinen puukoulu on edelleen käytössä. Rakennusta tosin jatkettiin myöhemmin. Koulu laajeni kaksiopettajaiseksi, kun kouluun perustettiin opettajattaren virka.

Myllylän jälkeen koulun miesopettajan virkaan valittiin Eino Tarpila, joka toimikin sitten koulun johtajana 1931 asti, jolloin Tiihalan koulu ja opettaja Eero Aro siirrettiin Huutijärven kouluun. Aro toimi pitkään koulun johtajana vuoteen 1968 saakka. Pitäjäläiset tunsivat hyvin Eero Aron myös Kangasalan Sanomat -lehden toimittajana. Tämän jälkeen johtajina ovat olleet Tauno Aalto ja vuodesta 2001 alkaen ja edelleen Tuire Järvinen.

1923 alkaen aloitti Hulda Koskinen opettajana uudessa kouluun rakennetussa lisäosassa. Muita pitkään koulun opettajina toimineita ovat olleet mm. Elsa Leiniö, Eine Riikonen, Eila Volanto ja Annamari Toivonen.

Sodat aiheuttivat monenlaista häiriötä kouluelämäänkin. Sodan jälkeen evakkojen asuttaminen ja ns. suuret ikäluokat toivat äkkimuutoksen oppilasmääriin. Kangasalla tarvittiin uusia, isompia kouluja. Niinpä Huutijärvelle rakennettiin 1952 nykyinen kivikoulu. Kouluun tuli 5 perusluokkaa. Vihkiäiset pidettiin juhlallisesti 8.2.1953 arvovaltaisten vieraiden läsnä ollessa.

Peruskoulun tulo 1970-luvulla oli yksi merkittävistä tapahtumista koulun historiassa. Koulujärjestelmän muutosajassa positiivista oli opettajien laaja innostus ja kokeilu, sekä oppiminen sietämään erilaisia muutoksia. Tähän samaan peruskoulun kokeiluaikaan sattui myös Raikun ja Kautialan koulujen oppilaiden koulunkäynnin siirtäminen 5-6 luokkien osalta Huutijärvelle 1970-71.

Kun Mäyrävuoren rakentaminen alkoi, koulun oppilasmäärä nousi äkkiä niin, että se 1989 nousi jo yli 200. Vaikka 1998-99 kaikki tilat saneerattiin koulun tiloiksi tehokkaasti, koulu toimii taas tänä päivänä ahtaasti ja toivoo lisätilaa.

Toiminnan vireys ilmaisee paljon koulusta. Erilaiset ulkopuoliset toiminnot, retket, tapahtumat, teemat, leirikoulut, juhlat, vieraat esiintyjät ja vierailut ovat merkkejä koulun aktiivisesta toiminnasta. Erilaiset kerhot ja kilpailuihin osallistuminen tuovat vaihtelua ja intoa oppilaille.