« Takaisin tapahtumalistaukseen

Tapahtuman tiedot

Tapahtuman päivä ja aika
12.9.2024
17:30
Tapahtumapaikka
Kimmo Pyykkö -taidemuseo
Kuohunharjuntie 6, 36200 Kangasala + Google Map
Verkkosivu
https://kimmopyykkotaidemuseo.fi/nayttelyt/yleisoluento-maarit-tyrkko-kekkosen-kanssa-arkistossa/
Tapahtuman tyyppi
, ,
  • Tämä tapahtuma on mennyt.

Yleisöluento – Maarit Tyrkkö: Kekkosen kanssa arkistossa

Journalisti, tietokirjailija Maarit Tyrkkö
Kekkosen kanssa arkistossa
Minne valta päättyy – arkisto ja ääni
Kangasala-talon Valtuustosali
to 12.9. klo 17.30 – 19

Olin paikalla, kun presidentti Urho Kekkonen esitteli lehdistölle kuvanveistäjä Kimmo Pyykön ateljeessa huhtikuussa 1975 Suntai 75 -näyttelyyn tekemiään töitä. Kirjoitin siitä jutun Suomen Kuvalehteen ja äänitin ns. työnauhan. Nyt leikekirjani ja nauhani eli lehtijutut ja digitoidut c-kasetit ovat yksityiskokoelmassani Kansallisarkistossa. Ääni on mukanani täällä!

Tein ensimmäisen haastattelun Urho Kekkosesta syksyllä 1973, kun neuvostoliittolainen taiteilija Ilja Glazunov maalasi hänen kuvaansa Laila Pullisen ateljeessa Tapiolassa. Siitäkin on ääninauha tallella – oikeastaan nauhoja on kaksi, sillä jututin molemmat herrat erikseen.

Tieni ”vallan” kiinnostavaan maailmaan otti harppauksen juuri vuonna 1975. Tutustuin silloin metsästyksen ja kalastuksen ylimpään valvojaan Tauno V. Mäkeen. Minusta tehtiin haamukirjoittaja hänen kirjaansa Iloista kyytiä päämiehen mukana kairassa ja tunturissa. Työ vei toimittajan vappuna 1975 presidentin keväthiihdolle Porojärvelle, missä syntyi ajatus vihdoinkin koota materiaalia UK:n omia muistelmia varten. Siitä alkoi uusi tie.

Tarkoitus on tänään kurkistaa tuohon aikaan. Avata arkiston ovi ja käydä läpi tallessa olevaa materiaalia.

Tervetuloa tälle matkalle äänten ja muistojen maailmaan. Tervetuloa Porojärven isoon telttaan, Tamminiemeen, Kultarantaan, Rikke ja Aimi Sotamaan kotiin Laukaaseen, kalastamaan Siikakoskelle ja kuuntelemaan, kun Kalle Kaihari ja Urho Kekkonen muistelevat urheiluaikoja. Hehän tapasivat ensimmäisen kerran jo vuonna 1924 Lahdessa Suomen Mestaruuskisoissa – kun molemmat olivat varanneet kavereittensa kanssa saman hotellihuoneen. Kertojasta riippuu, kumpi heistä nukkui lattialla, Kekkonen vai Kaihari…

Tiestä toimittajaksi ja ensimmäisistä tärkeistä jutuistani Suomen Kuvalehteen – mm. Juuso Waldenista 1972 ja Ingrid Bergmanista 1973 – kerron kirjassani Tyttö ja nauhuri, joka päättyy Etykiin 1975. Presidentti ja toimittaja -kirjassa seuraan presidentti Kekkosen vuosia siihen saakka, kun Tamminiemen ovet suljetaan syksyllä 1981. Tuolta ajalta on tallella monia tarinoita, joita olen myös valmis avaamaan tällä yleisöluennolla.

On onnellista, jos ajastamme kertovat tarinat ja materiaalit päättyvät arkistoon. Siellä ne säilyvät ja ilahduttavat löytäjäänsä. Tutkijat ja jälkipolvet kiittävät.

Maarit Tyrkön arkisto Kansallisarkistossa on ensimmäinen yksityisarkisto, jolla on ääni. Väitän, että äänen kautta henkilöt heräävät eloon uudella tavalla – työnauhat, joita arkistossani on, eivät ole ”valmiita ohjelmia”, vaan ne kertovat juuri siitä hetkestä, kun toimittaja ja haastateltava kohtaavat. Ne ovat luonnollisia, inhimillisiä ja hauskojakin!

Maarit Tyrkkö 3.5.2024 – mummuni Eva Tulenheimon syntymäpäivänä (s.1885)

Valtaapitäviä-näyttely on esillä Kimmo Pyykkö -taidemuseon 1. ja 2. kerroksessa 15.6.2024–5.1.2025.

Kartta