Einar Ilmoni

Taiteilija Einar Ilmonin (1880–1946) muistomerkki on pystytetty paikalle, jolla sijaitsi Ilmonien perheen vuonna 1900 rakennuttama kotitalo. Rinteen puusto oli tuolloin pientä, joten näkymät aukenivat Ukkilammelle sekä horisontissa piirtyvälle Vesijärvelle. Muistomerkki julkistettiin vuonna 1978.

Kuka oli Einar Ilmoni?

Einar Ilmoni oli taidemaalari, jonka teoksissa voi nähdä Suomen kultakauden tunnepohjaista luonnonlyriikkaa sekä heijastuksia taiteilijan omasta sisäisestä sielunmaisemasta. Häntä on usein kuvailtu herkäksi taiteilijaksi, joka eli pyyteetöntä, vähävaraista ja vaatimatonta elämää.

Ilmonin elämän tärkein henkilö oli hänen siskonsa Aino, joka huolehti tästä taloudellisesti auttaen myös käytännön toimissa. Taiteilija piti taideteoksia lapsinaan, ja niiden myyminen tuotti valtavaa tuskaa.

Einar Ilmoni: Omakuva, 1932. Öljy kankaalle.
Kuva: Kansallisgalleria, kuvaaja Hannu Aaltonen.  

Opinnot ja taide

Ilmoni valmistui Ateneumin taidekoulusta vuonna 1902, ja hänen opettajinaan toimivat taiteilijat Albert Gebhard (1869–1937) ja Helene Schjerfbeck (1862–1946). Jo opiskeluaikanaan Ilmoni piti taiteentekemistä elämäntyönään.

Ilmoni oli luonteeltaan introvertti. Hän vieroksui vieraita ihmisiä, mutta lasten kanssa hän löysi erityisen yhteyden. Lapset ymmärsivät häntä ja viihtyivät hänen seurassaan. Lähiseudun lapset toimivat paljon hänen mallinaan. Taiteilijan muotokuvissa esiintyy myös naisia, kuten hänen siskonsa Aino, kun taas miesten muotokuvien maalaamista hän vierasti.

Ilmoni maalasi lisäksi uskonnollista kuvastoa, kuten enkeleitä ja alttaritaulun. Kotoaan hän oli saanut kristillisen kasvatuksen ja noudatti elämässään tarkasti kristillisiä oppeja. 

Kangasala kotipaikkana

Kangasalan luonto innoitti Ilmonia, ja hän maalasi useita teoksia Kangasalan maisemista. Hän vaelteli tutuissa paikoissa kotinsa lähettyvillä rannoilla ja metsissä, kuten Ukkilammella ja Mäyrävuorella. Koska taiteilija oli kovasti allerginen heinäkasveille, syksy, talvi ja kevät olivat taiteilijalle maisemamaalausten työstämisen tärkeintä aikaa. Hänelle rakennettiin oma ateljee talon saunarakennuksen yhteyteen. 

Teoksessaan Saari taiteilija on kuvannut Vesijärven Riu’unkiven karin ja sen yksinäinen puun. Aiheesta tuli Ilmonille tärkeä, ja se toistuu hänen töissään usein. Maalatessaan Ilmoni oli uppoutunut syvälle omaan elämäntehtäväänsä, ja hänen sanottiin olevan tällöin poissa aistimin havaittavasta maailmasta.

Einar Ilmoni: Saari, 1910–11. Öljy kankaalle.
Kuva: Kansallisgalleria, kuvaaja Hannu Aaltonen.   

Lähteet

Gadolin, Håkan. Einar Ilmoni: Kangasalan Erakko. Porvoo: WSOY, 1952.