Kriisi perheessä

Kiireellisissä tilanteissa soita 112

 

Joskus perheissä voi tapahtua ikäviä asioita, joihin ei voi aina varautua etukäteen. Tapahtumat voivat liittyä lapsen tavalliseen kasvuun ja kehitykseen tai voivat olla äkillisiä elämänmuutoksia. Fyysistä ja psyykkistä turvallisuutta uhkaavia asioita voivat olla esimerkiksi perheen muutto, lapsen tai nuoren kaveripiirin vaihtuminen, vanhempien ero, perheen jäsenen vakava sairastuminen, onnettomuudessa vahingoittuminen tai kuolema lähipiirissä. Kriisi voi koskettaa myös laajempaa yhteisöä.

Kun perhe kohtaa vaikeuksia, se koettelee jokaisen perheenjäsenen jaksamista. Jokainen tarvitsee silloin tukea ja ymmärrystä. Lapsen tai nuoren oireilu voi näyttäytyä univaikeuksina, kaverisuhteista vetäytymisenä, väkivaltaisena, välinpitämättömänä, itsetuhoisena tai levottomana käyttäytymisenä. Aikuisen tehtävänä on silloin varmistaa, että lapsi/ nuori saa apua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa sekä hankkia sitä tarvittaessa myös itselleen. Tilanteissa kannatta kääntyä ammatti-ihmisen puoleen ja hakea tukea vertaisryhmistä. On myös tärkeää jakaa tuntemuksiaan läheisten kanssa.
Muutokset koettelevat niin henkisesti kuin fyysisesti. Mahdollisimman tavallinen arki ja rutiinit suojelevat jokaista perheenjäsentä ja auttavat pääsemään kiinni normaaliin elämänrytmiin.

 

Ero lapsiperheessä

Ero on kriisi, joka koskettaa koko perhettä. Lapsen tai nuoren näkökulmasta jo eron uhka voi olla kriisitilanne. Vanhempaa voi huolestuttaa, mitä eron uhka ja ero merkitsee lapselle. Apua voi hakea jo eroa harkitessa. Tietoa eropalveluista löydät Ero perheessä-sivulta.

Se, miten vanhemmat kykenevät eron jälkeen tekemään yhteistyötä lasta koskevissa asioissa, vaikuttaa lapsen tai nuoren selviämiseen eron tuomissa muutoksissa. Lapsi tai nuori tarvitsee vanhemmiltaan aikaa, ymmärrystä, turvallisuutta ja tietoa muutoksista. Vanhempien tulee keskustella lapsen tai nuoren kanssa siitä, miten perheen asiat jatkossa hoidetaan.

Ero voi olla vanhemmille myös henkisesti ja taloudellisesti raskasta. Tarvittaessa voi hakea apua omista terveyspalveluista tai taloudellisista tukipalveluista. Enemmän tietoa aikuisille suunnatuista palveluista löydät Aikuisen oma tuki-sivulta.

 

Taloudellinen kriisi

Lapsiperheessä talous saattaa ajoittain olla tiukkaa esimerkiksi työttömyyden tai lasten kotona hoitamisen takia. Lapsiperheissä on paljon ylimääräisiä, yllättäviäkin menoja. Tällöin on hyvä pohtia tuloja ja menoja, kiinnittää huomiota kulutustottumuksiin, tehdä suunnitelmaa rahankäytöstä ja pitää kirjaa tuloista ja menoista.

Voit hakea toimeentulotukea, joka on muuta toimeentuloturvaa täydentävää, yksilökohtaista ja viimesijaista taloudellista tukea. Se on tarkoitettu tilanteisiin, joissa tulot ja varat eivät riitä kohtuullisiin elinkustannuksiin. Perustoimeentulotukea haetaan Kelasta. Sekä lapsiperheiden että täysi-ikäisten (myös kotona asuvien) nuorten täydentävää tai ehkäisevää toimeentulotukea haetaan sosiaalikeskuksen työikäisten sosiaalipalveluista. Ennen täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen hakemista on pääsääntöisesti haettava kelan perustoimeentulotukea.

 

Onnettomuuden kohdatessa

Onnettomuus ja tapaturma ovat aina yllättäviä tapahtumia. Ne voivat herättää kysymyksiä siitä, olisitko itse tai olisiko joku muu voinut estää tilanteen.

Jos perheenne kokee onnettomuuden tai tapaturman, on tärkeää, että kaikki perheenjäsenet ovat mukana asian käsittelyssä. Tapahtuneesta tulee puhua myös lapsen/nuoren kanssa. Lapsi/ nuori ei välttämättä itse ota asioita puheeksi, koska näkee vanhempiensa ahdistuneisuuden. On siis tärkeää, että vanhempana itse juttelet lapsen/nuoren kanssa tapahtuneesta, jotta hänelle luodaan turvallinen olo ja luottamus siihen, että voi jatkossa kokea olevansa turvassa. Arkirutiinien säilyttäminen ennallaan luo turvallisuuden tunnetta.

On tärkeää, että pyydät vanhempana muiden aikuisten tukea ja apua arkeen, jos oma jaksamisesi ja tilanteesi eivät mahdollista lasten arkirutiinien jatkumista ennallaan.

 

Perheenjäsenen sairastuminen

Jokaisessa perheessä perheenjäsenen tai läheisen ihmisen vakava sairastumien on kriisi. Sairaus vie perheen ja suvun voimavaroja. On vaikea nähdä rakkaan ihmisen sairastuvan. Sairastumisen myötä läheiset joutuvat käsittelemään suhdettaan sairauteen ja sairastuneeseen. Tilanne voi paljastaa itsestä uusia tunteita ja asenteita.

Jokainen kohtaa kriisin omalla tavallaan. Usein voi kestää jonkin aikaa, ennen kuin ihminen on valmis hyväksymään tiedon vakavasta sairaudesta. Sairaus voi aiheuttaa perheen aikuisissa järkytystä, surua, riittämättömyyden tunteita. Lapsi/nuori voi puolestaan pelästyä ja menettää turvallisuudentunteensa. Lapsi/nuori voi pohtia, miksi vanhempi on sairastunut.
Lapsi/nuori voi käyttäytyä tilanteessa aikaisemmasta poikkeavalla tavalla tai olla erityisen haastava tai kiltti sekä etsiä läheisyyttä. On tärkeää, että hänellä on ympärillään muita läheisiä aikuisia tukemassa.

 

Mielenterveyden häiriöt perheessä

Kun perheenjäsen sairastuu psyykkisesti, heijastuu se koko perheen arkeen. Läheisten rooli sairastuneen auttamisessa ja tukemisessa on merkittävä. Huoli ja huolenpito läheisen selviytymisestä voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei omainen muista kiinnittää huomiota omaan jaksamiseensa. Sairastuneen  lisäksi myös perheenjäsenet voivat tarvita apua ja tukea tilanteesta selviytymiseen. Mielenterveysomaiset Pirkanmaa (Finfami) tarjoaa tarjoaa maksutonta tukea ja neuvontaa eri ikäisille perheenjäsenille. Omaisneuvonnassa keskustelut käydään FinFamin ammattilaisen kanssa. Keskustelut ovat aina luottamuksellisia, eikä niissä puhuttuja asioita kirjata ylös. Lisäksi Finfamilla on tarjolla luentoja, vertaisryhmiä, kursseja ja lomia.

 

Läheisen kuolema

Menetykset ja suru kuuluvat elämäämme. Surutyön eteneminen on yksilöllistä ja siihen kuluu aikaa. Usein auttaa, kun surun voi jakaa muiden kanssa.

Kuoleman koskettaessa läheltä, järkkyy lapsen/nuoren turvallisuus järkkyy. Jos lapsen/nuoren vanhempi tai muu läheinen on kuollut, hän on menettänyt tärkeän ihmisen ja hänen elämänsä muuttuu pysyvästi.

Pienikin lapsi suree, vaikka ei välttämättä vielä ymmärrä kuoleman merkitystä. Hän aistii läheisen ihmisen ikävän ja kaipaa lohdutusta.

Sureva lapsi/nuori tarvitsee tuekseen aikuisia auttamaan häntä vaikeiden tunteidensa kanssa. On tärkeää, että hän voi kysyä mieltään painavista asioista. Vanhemman tai jonkun lapselle/nuorelle läheisen ihmisen tehtävänä on kertoa kuolemasta totuudenmukaisesti lapsen iän ja kehitystason mukaan.

Aikuisten ei tarvitse peittää suruaan eikä itkuaan. Rehellisyys ja avoimuus omien tunteiden ilmaisussa on mallina lapselle ja nuorelle.

 

Väkivalta perheessä

Kotona kaikkien tunteiden tulisi olla sallittuja. On tilanteita, joissa on oikeus suuttua ja olla vihainen tai surullinen. Riitely kuuluu ihmissuhteisiin, väkivalta ei. Riidan ja väkivallan erottaa toisistaan pelko. Jokaisen tulisi toimia niin, ettei edes vihaisena sano tai tee mitään peruuttamatonta. Sanottuja sanoja ja tehtyjä tekoja ei saa takaisin. Jokaisella perheenjäsenellä on oikeus väkivallattomaan ja turvalliseen elämään. Apua saa ja kannattaa pyytää, jos joutuu väkivallan uhriksi. Sinun ei tarvitse selvitä yksin.
Perhe- ja lähisuhdevälivalta tarkoittaa perheen sisäistä väkivaltaa, joka voi kohdistua keneen tahansa perheenjäseneen.

Väkivallan muotoja voivat olla:

• henkistä väkivaltaa, kuten uhkailua, pelottelua, kontrollointia, nimittelyä, vähättelyä, syyllistämistä jne.
• fyysistä väkivaltaa
• seksuaalista väkivaltaa
• taloudellista väkivaltaa
• hengellistä väkivaltaa tai
• vainoamista