Ruokataidot

Miten vahvistan lapsen ja nuoren hyviä ruokataitoja?

• Syöminen on taito, jonka oppimiseen tarvitaan toistuvaa harjoittelua ja ohjausta.
• Lapset ovat syömisessäkin persoonia. Kuuntele lapsen ruokakokemuksia.
• Anna aikaa uusiin ruokiin, rohkaise ja kannusta.
• Toisten malli ja ruokapuhe tarttuvat. Syö lapsen ja nuoren kanssa, näytä itse hyvää esimerkkiä. Yhdessä syöminen lisää hyvinvointia ja vähentää syömisen pulmia.
• Aikuinen huolehtii säännöllisistä ruoka-ajoista. Ne tuovat arkeen turvallisuutta ja sujuvuutta.
• Ota lapsi mukaan tekemään keittiössä. Onnistumisen kokemukset ja oma osallistuminen ovat lapselle palkitsevaa.
• Jääkaapin sisältö on aikuisen vastuulla. Usein toistuvat valinnat ovat ratkaisevia. Panosta kasviksiin, runsaskuituisiin viljoihin ja pehmeisiin rasvoihin.
• Sovi herkkuhetkien pelisäännöistä. Rajaa lapsen ja nuoren rahan käyttöä herkkuihin.
• Anna mallia, ettei ruoka ole ajankulu, lohdutus tai palkinto.
• Syömisen määrä vaihtelee luontaisesti. Tarjoa ruokaa säännöllisesti, mutta luota lapsen ruokamäärän arvioon. Opeta kuulostelemaan nälän ja kylläisyyden tunnetta.
• Puhu kehosta ja ruuasta hyväksyvästi lapsen ja nuoren kuullen.

Mitä teen, kun leikki-ikäinen syö valikoivasti?

• Lapsi on persoona: joku maistaa rohkeasti, toinen on varovaisempi. Pikkulapsen varovaisuus uutta kohtaan on luontaista. Tarjoa uusia ruokia toistuvasti, jotta ruoka tulee tutuksi. Jo ruoan näkeminen tutustuttaa lasta, vaikka hän ei vielä maistaisikaan.
• Lapsi havainnoi ruokaa kaikilla aisteilla. Maistamista edeltää ruokaan tutustuminen katsomalla, koskemalla, haistamalla ja mallia näkemällä. Herättele lapsen uteliaisuutta – kokeillaan käsin, katsotaan miltä näyttää, kuunnellaan haukkausääntä, haistetaan ruokaa, kokeillaan kielellä, keksitään ruualle uusia nimiä, revitään salaattia, sekoitetaan ruokaa.
• Makuaistissa ja suun tuntoaistissa on yksilöllisiä eroja, jotka voivat näkyä uusien ruokien oppimisnopeudessa. Usein haastavimpia ovat karvaat tai happamat maut, kuten kasvikset, joihin tottuminen vie aikaa. Myös sitkeät ruuat voivat vaatia totuttelua, esimerkiksi kokoliha.
• Juttele lapsen kanssa ruoista ja kokemuksista. Suhtaudu lapsen epämiellyttäviinkin kokemuksiin hyväksyvästi, anna aikaa oppimiseen.
• Opetteluvaiheessa tarjoa ruoka-aineet selkeästi tunnistettavassa muodossa, kuten kasvikset, peruna ja liha erillisinä paloina. Kerro, mitä on lautasella. Tarjoa uuttakin ruokaa, älä juutu vain lapsen lempiruokiin.
• Muista, että syömisen taito kehittyy hitaasti vaihe vaiheelta. Vielä alakouluiässä opetellaan syömisen taitoja.
• Kannusta ja rohkaise lasta, säilytä mukava tunnelma ruokapöydässä.
• Muista, että syöminen on moniulotteinen taito, johon vaikuttavat aistisäätely, suun motoriikka, ruokailutilanne ja aikuisen toiminta ruokailutilanteessa. Kaikkiin näihin oppiminen vie aikaa.
• Lastenneuvola on hyvä paikka ottaa ruokailun huolet puheeksi. Sieltä voidaan tarpeen mukaan ohjata ravitsemusterapeutin, puheterapeutin, toimintaterapeutin tai perheneuvolan arvioon.

Mikä avuksi, kun nuoren syöminen huolestuttaa?

• Nuoren itsenäistyminen näkyy ruokailussakin: ruokavalinnoista voi tulla keino ilmaista omaa tahtoa ja identitettiä. Ruokailussa voi tulla kokeiluja ja vaiheita, jotka ovat ohimeneviä.
• Aikuisten ja kavereiden malli vaikuttaa nuoren ruokailuun. Puhu ruoasta ja kehosta myönteisesti – älä arvioi tai arvota.
• Osoita kiinnostusta nuoren ruokailua kohtaan, kysy mieltymyksiä. Anna nuorelle iänmukaisesti valinnan mahdollisuuksia. Kannusta hyviin valintoihin.
• Järjestä mukavia ruokahetkiä. Pidä huolta säännöllisistä ja yhteisistä ruoka-ajoista, jotka tuovat arkeen turvallisuutta. Ole itse mallina. Ruokapöytä on tärkeä paikka vaihtaa kuulumisia.
• Nuoren osallistumisen mahdollisuus ruokailutilanteisiin lisää myönteistä suhtautumista syömiseen. Perheenjäsenten tai kaverien kanssa kokkailu voi olla rentouttava yhdessäolon tapa.
• Nuorten napostelutyyppinen syöminen ja juomien ostaminen on yleistynyt. Sovi nuoren kanssa rahankäytöstä. Varaa kotiin välipalatarvikkeita, esimerkiksi leipää, hedelmiä, maitovalmisteita. Pitkinä koulupäivinä varaa mukaan vaikkapa viljaista välipalaa tai pähkinöitä.
• Joskus muun elämän kuormitus voi heijastua syömiseen. Voimakas stressi tai masennus voi heikentää ruokahalua. Ruokaa voidaan käyttää tunteiden, kuten pahan mielen hoitamiseen. Syömisoireilu voi ilmetä ruokavalikoiman rajoittumisena, annoksen pienenemisenä ja haluna syödä yksin. Kysy nuoren kokemuksia, jos huomaat ruokailussa muutoksia.
• Terveydenhoitajan kautta syömispulmiin voidaan etsiä tukea. Ravitsemusterapeutille voidaan ohjata tarvittaessa tarkempaan selvittelyyn.

Oletko jo kokeillut seuraavia arkiruokailua helpottavia keinoja?

• Laatikaa yhdessä viikkosuunnitelma ruokailuun.
• Hyödynnä valmiita ruokalistoja. Täydentäkää omilla suosikeilla.
• Ota lapsi mukaan välipalalistan laatimiseen. Monipuolinen välipala syntyy yhdistämällä jotain viljaa, värikästä ja proteiinin lähdettä. Kootkaa yhdessä pikkukoululaisen välipala valmiiksi jääkaappiin.
• Anna lapsen osallistua keittiössä ja opeta omatoimisuuteen. Alun jälkeen huomaat, että työt sujuvat nopeammin ja ruokakin maistuu hyvin. Kokkauksesta voi tulla koko perheen yhteinen mukava juttu. Lapsi nostaa omat ruokailuvälineet tiskiin, ja keittiön siivoamisesta voi jokainen huolehtia vuorollaan.
• Suunnittele kauppalista viikoksi kerrallaan ja osta sen mukaan. Pakkauksen Sydänmerkki nopeuttaa terveellistä valintaa. Täydennä varastoja tarpeen tullen pikaisesti, esim. kasvikset, leipä, maito.
• Keep it simple! Tarjoa kasviksia ja hedelmiä sellaisenaan helpossa muodossa: porkkana- ja kurkkutikut, paprika, porkkana, nauris- tai lanttupalat, kukkakaali tai parsakaali rouskutellen. Pilkkokaa kasviksia rasiaan isompi annos kerrallaan. Anna kasvispaloja lapselle jo ruokaa odotellessa. Laita hedelmäkulho näkyvälle paikalle. Näytä itse mallia.
• Varaa kaappiin pitkään säilyviä ruokatarvikkeita, joilla selätät tiukat tilanteet, esim. puurohiutaleet, näkkileipä ja korput, pakasteet.
• Kokkaa ruokaa isompi annos kerrallaan. Hyödynnä valmisruokia ja puolivalmisteita. Muista kasvikset, leipä ja juoma aterian täydentäjänä.
• Pidä autossa ja harrastuksissa mukana vesipulloa ja pähkinöitä, runsaskuituisia välipalapatukoita ja hedelmiä.
• Hanki kotiin hyvät säilytysastiat, joissa ruoka on helppo nostaa pöytään, esim. leipärasia, juustokupu, kasvislaatikko, välipalarasiat.
• Panosta keittiövälineisiin, joilla työ sujuu helposti, esim. juuresveitsi.
• Hae vinkkejä varovaiseen syömiseen ja ruokamaailmaan tutustumiseen Neuvokas perhe -sivuilta tai terveydenhuollon ammattilaisilta