Ruutana-Tarastenjärvi-Asema-osayleiskaavan laatiminen on käynnistynyt – kolme kehityskuvavaihtoehtoa nähtävillä

Kaava-alueen rajaus opaskartalla.

Osayleiskaavan laatiminen Ruutanan-Tarastenjärven-Aseman alueelle on käynnistynyt. Kangasalan kaupunginhallitus päätti asiasta 23. lokakuuta. Päätöksen myötä kaavatyön aloittava osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä 18. joulukuuta alkaen. Suunnitelma on nähtävillä 26. tammikuuta asti. Osallistumis- ja arviontisuunnitelma sisältää kolme kehityskuvavaihtoehtoa, joissa asukasmäärä, asumisen ja yritysalueiden laajuus sekä joukkoliikenneratkaisu vaihtelevat. Kaavan jatkosuunnittelua varten vaihtoehdoista toivotaan palautetta.

Kaavan keskeisiä tavoitteita ovat valtatie 9:n ympäristön ja elinkeinotoimintojen alueiden kehittäminen, asumisen ja lähijunaliikenteen kehittäminen sekä pohjoisen 2-kehävyöhykkeen kehittäminen laajempana kokonaisuutena. Osayleiskaavalla ratkaistaan maankäytön kehittämisen suuret linjat pidemmälle tulevaisuuteen. Tarkemmat aluevaraukset ja rakentamisen ohjaus toteutetaan asemakaavojen ja muiden tarkemman tason suunnitelmien pohjalta.

– Tarastenjärven, Ruutanan ja Aseman alueiden osayleiskaavan laatiminen on noussut ajankohtaiseksi seudun lähijunaliikenneselvityksissä esiin nousseen Ruutanan seisakkeen sekä siihen liittyvien maankäytön ratkaisujen tutkimisen tarpeen sekä alueen liikenneverkon ja elinkeinoalueiden kehittymisen myötä, kaupunginarkkitehti Anna-Leena Lehtiniemi kertoo.

Lehtiniemi taustoittaa, että uusi osayleiskaava tulee ohjaamaan valtatie 9:n kehittämiseen liittyvien rinnakkaisteiden sekä Vatialantien jatkeen varren maankäyttöä. Sen yhteydessä tutkitaan myös pohjoisen 2-kehätien merkitys liikenneverkon ja maankäytön kehittämiselle. Asumisen ja alueen palvelujen kehitysmahdollisuudet kytkeytyvät kestävien liikkumismuotojen kehitykseen. Yleiskaavatyössä on tarkoitus tunnistaa muun muassa palvelujen saavutettavuuteen ja keskuksien kehittämiseen liittyviä tekijöitä.

Nykytilanteessa Ruutanan alueella on noin 3000 asukasta ja eteläosassa Aseman alueella noin 500 asukasta. Nykyisellään asutus on pientalovaltaista. Tarastenjärvelle valtatie 9:n pohjoispuolelle on rakentumassa Tarasten yritysalue, joka on profiloitunut kiertotalouteen. Eteläosassa Aseman alueella on pienimuotoisempi yritysalue. Joukkoliikenneyhteydet toteutetaan nykyisin busseilla. Ruutanasta bussiyhteydet Tampereen suuntaan ovat monipuolisemmat kuin Kangasalan suuntaan.

Kaavan tavoitteiden havainnollistamiseksi on laadittu kolme vaihtoehtoista kehityskuvaa. Yksi kehityskuvista pohjautuu vähittäisen tiivistymisen periaatteeseen. Asukasmäärä kaava-alueella kasvaisi vähitellen noin 2000 asukkaan verran. Valtatie 9:n ympäristöön sekä etelään uuden Vatialantien varteen toteutettaisiin uudet yritysalueet. Joukkoliikenne pohjautuisi bussiliikenteeseen. Ruutanan länsi- ja eteläpuolella varauduttaisiin uuden 2-kehätien toteuttamiseen myöhemmin tulevaisuudessa. Kaava-alueen länsi- ja keskiosassa säilyy laaja, metsäinen viheralue, jonka virkistyskäyttö lisääntyisi.

Toisessa kehityskuvassa painottuu elinkeinoalueiden kehittäminen varsinkin valtatie 9:n läheisyydessä Tarastenjärven alueella ja Ruutanan pohjoispuolella. Alueelle kehitetään laaja ja kilpailukykyinen yritysaluekokonaisuus, joka tukeutuu muun muassa kehittyvään Tarasten kiertotalousalueeseen sekä hyviin sähköverkkoyhteyksiin. Ruutanassa asutuksen tiivistämisen ja täydentämisen myötä asukasmäärä kasvaisi noin 3000 asukkaan verran, mikä muodostaisi edellytykset lähijunaliikenteen käynnistymiseen. Kehä 2:n kehittämisessä tavoiteltaisiin yritysalueiden kehittämiseen hyvin soveltuvaa linjausta. Elinkeinotoimintoja palveleva liikenne ohjattaisiin 2-kehälle. Asumisen alueilla katuympäristöä kehitettäisiin pienipiirteisempänä, viihtyisänä liikenneympäristönä.

Kolmannessa kehityskuvavaihtoehdossa painotetaan asumisen kehittämistä, mikä mahdollistaisi tehokkaamman lähijunaliikenteen järjestämisen. Ruutanassa asukasmäärä kasvaisi noin 6000 asukkaalla ja Aseman alueella noin 500 asukkaalla. Olemassa olevia asuinalueita tiivistettäisiin ja täydennettäisiin varsinkin Ruutanan seisakkeen ympäristössä. Ruutanan keskusta kehittyisi kaupunkimaiseksi ympäristöksi ja lähipalvelut voisivat monipuolistua merkittävästi. Seisakkeen ja asuinalueiden välille toteutettaisiin sujuvia pyöräily- ja kävely-yhteyksiä. Elinkeinoalueet painottuisivat valtatien lähialueelle sekä Suinulan eritasoliittymän läheisyyteen.

Osalla kaava-aluetta on aiemmin ollut vireillä Ruutanan osayleiskaavan laatiminen. Alueen suunnittelussa voidaan osin hyödyntää jo aiemmin tehtyjä selvityksiä ja suunnitelmia. Uuden osayleiskaavan yhteydessä laaditaan muun muassa muun muassa luontoarvoihin, arkeologiseen kulttuuriperintöön ja rakennettuun kulttuuriympäristöön liittyviä selvityksiä. Alustavan aikataulun mukaan kaavaluonnos tulisi nähtäville vuonna 2024 ja kaavaehdotus vuonna 2025. Osayleiskaava tulisi hyväksymiskäsittelyyn vuonna 2025 tai 2026.

Nähtävilläolon yhteydessä järjestetään myös karttapohjainen kysely alueen asukkaille ja muille osallisille. Kyselyn avulla kartoitetaan näkemyksiä kaava-alueen nykytilasta ja kehittämismahdollisuuksista. Kaavaa esitellään yleisötilaisuudessa Ruutanan koululla keskiviikkona 10.1.2024 kello 17.30-19. Kaavaan ja osalliskyselyyn voi tutustua tarkemmin kaupungin verkkosivuilla www.kangasala.fi/yleiskaava26.

Lisätietoja antavat:

kaupunginarkkitehti Anna-Leena Lehtiniemi
puh. 040 133 6773, anna-leena.lehtiniemi(at)kangasala.fi

suunnitteluarkkitehti Jenni Joensuu-Partanen
puh. 040 133 6469, jenni.joensuu-partanen(at)kangasala.fi

kaavasuunnittelija Ani Vihervaara
puh. 040 595 2234, ani.vihervaara(at)kangasala.fi