Pitkän uran Kangasalan kaavoituksessa tehnyt Markku Lahtinen valittiin vuoden pyöräilijäksi

Markku Lahtinen nojapyörällä Baijerissa. Kuva: Markku Lahtisen kotiarkisto.

Kangasalla syntynyt ja siellä edelleen asuva Lahtinen on todellinen pyöräilyn edistämisen pioneeri ja moniottelija, jolla on hallussa koko pyöräilyn monimuotoisuus ja kaikki sen innovaatiot, joita eri vuosikymmeninä on kehitelty.

Tänä vuonna 70 vuotta täyttävä Lahtinen oppi pyöräilemään ajalle tyypillisesti rungon välistä polkemalla isän pyörällä, joka oli Jaguaari. “Nykyään poljen ketterästi, koska olen itsekin jo faari”, Lahtinen iloitsee. Koulumatkat 1960-luvulla tuli poljettua ensin valtatien (nykyinen Kangasalantie) vartta, johon sitten rakennettiin pitäjän ensimmäinen pyörätie.

Opiskeluaikana 1970-luvulla Lahtinen tuhlasi ensimmäisen kesätyöpalkkansa retkipyörään ja teki pyörämatkan Ahvenanmaalle. Sen jälkeen mikään ei enää pidätellyt matkailemasta pitkin poikin kotimaata. Poluilla pyöräilyn ihana vapaus löytyi 1990-luvulla maastopyörän myötä. Myöhemmin Lahtinen hankki vielä maantiepyörän, nojapyörän ja kinnerin helpottamaan ja monipuolistamaan matkantekoa. Ja 2000-luvulla tutuiksi tulivat uuden tulemisen tehneet taittopyörä ja laatikkopyörä (kottipyörä). Uusimmat hankinnat ovat ajan hengen mukaisesti hiekkatiepyörä (gravel) ja sähkömaastopyörä.

Pyöräilijästä pyöräilyn edistäjäksi

Työurallaan Kangasalan kaavoituksessa 1985-2018 Lahtinen piti maankäytössä ja liikennesuunnittelussa tiukasti pyöräliikenteen, kävelyn ja julkisen liikenteen puolta. Lahtinen oli Suomen ensimmäinen kuntaan nimetty ”pyöräilyasiamies” (vrt. nykyisin ”pyöräilykoordinaattori”), ja hänen johdollaan Kangasalle saatiin pyöräpysäköintinormi rakennusjärjestykseen ensimmäisenä kuntana Suomessa. Myös Kangasalan pyöräilyn edistämisohjelma 1990-luvulla oli maan ensimmäisiä laatuaan. Nyt vastaavia ohjelmia on jo yli 100 kunnassa Suomessa. Osittain näiden ohjelmien ja Lahtisen aktiivisuuden ansiosta koko Tampereen seudulle on suunniteltu ja osittain jo rakentunutkin laadukkaiden pääpyöräreittien verkosto. Toki parannettavaa vielä löytyy.

Herätteen ja ideoita laadukkaamman pyöräliikenteen infran suunnittelulle Lahtinen sai lukuisilla työ- ja pyörämatkoillaan Hollannissa ja Keski-Euroopassa. ”Huomasin, että samalla rahalla ja vaivalla pyörätiet voi suunnitella myös pyöräilyä helpottaviksi” Lahtinen tiivistää.

Kovakuntoisen, mutta leppoisan Lahtisen kanssa on ollut aina ilo pyöräillä yhdessä ulkomaillakin. ”Kerran Nijmegenissä Velo-city -konferenssin ensimmäisenä aamuna piti päästä viiden kilometrin matka nopeasti kokouspaikalle. Minulla ei vielä ollut pyörää, mutta Markulla oli, joten hyppäsin käskystä hänen tarakalleen ja siitä poljettiin iloisesti ja vauhdilla ohi kouluun pyöräilevien hollantilaislapsien,” muistelee Pyöräilykuntien verkoston toiminnanjohtaja Matti Hirvonen.

Sähköpyöräilyn yleistymiselle Lahtinen oli tasoittamassa tietä hoitamalla Kangasalan mukaan 2010-luvulla Kokeilupyörä-hankkeeseen, jossa eri ikäiset kangasalalaiset saivat sähköpyörän käyttöönsä arjen ja vapaa-ajan matkoja helpottamaan.

Pyöränvalmistuksen ja pyöräilykulttuurin vaaliminen

Monipuoliseksi kulttuurityöksi osoittautui Kangasalla 1990-luvulla käynnistetty Vanhat Velot -yhdistyksen toiminta, johon Lahtinen pääsi mukaan alusta lähtien. Kohokohtia nyt jo yli 20-vuotisella taipaleella ovat olleet Velomania ‒ pyörällä halki aikojen -näyttely Museokeskus Vapriikissa, Suomalaisia polkupyörämerkkejä -kirja (noin 800 pyörämerkkiä valmistusaikoineen ja -paikkoineen) ja Pikajalka-lehden tekeminen. ”Suomalaisen pyöränvalmistuksen, kaupan ja pyöräilykulttuurin historian tutkiminen ja popularisointi on antanut puuhaa moneksi iltapuhteeksi,” Lahtinen kertoo. Lahtinen on ehtinyt olla myös perustamassa ja johtamassa Pyöräilykuntien verkostoa.

“Pyöräily, pyörämatkailu ja pyöräilyn edistäminen ovat antaneet minulle suunnattomasti ystäviä, avartaneet maailmankuvaani ja pitäneet yllä kuntoani. Havaintojani olen saanut jakaa lehdissä ja muissa julkaisuissa vuosikymmeniä,” Markku Lahtinen sanoo kiitollisena.