Lamminrahkan toinen asemakaava käynnistyi: Tavoitteena 100 omakotitalotonttia ja 40 kaupunkipientalotonttia


Lamminrahkan toisen asemakaavan laatiminen käynnistyi elinympäristölautakunnan päätöksellä 28.9.2021. Asemakaava nro 881 sijoittuu Lamminrahkan pohjoisosaan ja rajautuu kahdelta sivulta Tampereen rajaan ja Ojalan kaupunginosaan. Alueen pinta-ala on noin 46 hehtaaria ja asukaslukutavoite noin 2000 asukasta (noin 90 000 kerrosneliömetriä). Tavoitteena on vastata erityisesti pientalotonttien kysyntään, mutta kokoojakatujen varsille tulee myös kerrostalovaltaisia kortteleita.

Kartta, johon on merkitty Ojala-Lamminrahkan alueen kaavatilanne.

Kaava-alueen alustava sijainti mustalla katkoviivalla. Viivarasterilla sekä Lamminrahkan että Ojalan tähän mennessä asemakaavoitetut alueet. Pohjalla olevat ruskeansävyiset alueet ovat Lamminrahkan ja Ojalan osayleiskaavojen asumisen aluevarauksia (tummimmat kerrostalovaltaisia, vaaleimmat pientalovaltaisia).

– Lamminrahkan toisen asemakaavan laadinta tuli ajankohtaiseksi, kun ensimmäiseltä eli eteläosan asemakaava-alueelta tuli syyskuussa haettavaksi viimeisetkin tontit ja viimeinenkin infraurakkapaketti käynnistyi. Eteläosan asemakaava-alueen ensimmäiset asunnothan ovat jo ennakkomarkkinoinnissa ja ensimmäiset asukkaat pääsevät muuttamaan Lamminrahkaan 2023. Tavoittelemme, että pohjoisella asemakaavalla muodostettavat uudet tontit saataisiin haettaviksi jo parin vuoden päästä eli 2023, kertoo Lamminrahkan projektipäällikkö Sanna Karppinen.

Pohjoisen asemakaavan alue on metsämaata. Alueella on parhaillaan rakenteilla Lamminrahkan ja Ojalan yhdistävä Mossin puistokatu sekä Atalan ja Kangasalan aseman yhdistävä seudullinen ulkoilureitti, joka liittyy laajempaan Kauppi-Kirkkoharju -reittiin. Kaava-alue on Kangasalan kaupungin omistuksessa. Lamminrahkan etelän ja pohjoisen asemakaavan väliin jää toistaiseksi vielä asemakaavoittamaton kaistale: Välialueella sijaitsevat Tampereen Sähköverkon voimajohto sekä raitiotien rata- ja pysäkkivaraukset. Voimajohdon maakaapelointi ja raitiotien tarkempi suunnittelu eivät ole vielä ajankohtaisia.

Pohjoinen asemakaava pohjautuu Lamminrahkan osayleiskaavaan, joka tuli lainvoimaiseksi 2016. Osayleiskaavassa on karkeasti määritetty asumisen alueet, viheralueet ja kokoojakatujen linjaukset. Asumisen alueet on jaettu tehokkuudeltaan kolmeen luokkaan: tehokkaan, keskitehokkaan ja matalan tehokkuuden alueisiin. Alueelta varataan osayleiskaavan mukaisesti tontti Lamminrahkan toiselle pienten lasten yksikölle (päiväkoti ja luokat 0-2). Lamminrahkan keskustan koulukeskukseen valmistuu ensimmäinen pienten lasten yksikkö 2023.

Ilmakuva, johon lamminrahkan pohjoisen asemakaavan rajaus on merkitty punaisella viivalla.

Lamminrahkan pohjoisen asemakaavan rajaus punaisella, pohjalla Maanmittauslaitoksen ilmakuva (2020).

Pohjoisen asemakaavan alueeseen sisältyy laajat viher- ja virkistysalueet, joista pohjoisimmat ovat osa Tampereen seudun viherverkkoa. Tavoitteena on säilyttää elinvoimaisia metsäalueita myös asuinkortteleiden välissä ja muodostaa niistä toisiinsa kytkeytyvä viherverkko ulkoilureitteineen. Liito-oravan elinalueet säilytetään rakentamattomina ja elinalueiden välillä säilytetään kulkuyhteydet. Viheralueiden verkosto on tärkeässä roolissa myös hulevesien pidättämisessä, puhdistamisessa ja johtamisessa.

Rakennettavan ympäristön osalta tavoitteena on eteläosan asemakaavan tapaan joukkoliikennepainotteisuus, hyvät yhteydet ympäröiviin, metsäisiin viheralueisiin sekä yhteisölliset naapurustot. Pohjoisosan rakentamisen tapa ja kaupunkikuvalliset tavoitteet jatkavat Lamminrahkan eteläosan visiota vehreästä, pienimittakaavaisesta kaupunkikylästä, jossa on vanhan kaupungin tunnelmaa nykyajan arkkitehtuurin keinoin.

Keskeisiä tutkittavia vaikutuksia alueen nykytilanteeseen verrattuna ovat vaikutukset kaava-alueeseen sisältyvään liito-oravan elinympäristöön ja kulkuyhteyksiin, alueen vesisuhteisiin, maisemallisiin arvoihin, seudulliseen viherkäytävään ja alueen muihin ekologisiin yhteyksiin ja virkistyskäyttöön. Kaavalla on pienten lasten yksikön myötä vaikutuksia Kangasalan varhaiskasvatus- ja opetuspalveluiden palveluverkkoon sekä kokonaisuudessaan merkittäviä vaikutuksia Kangasalan ja koko Tampereen seudun tonttivarantoon, asumismahdollisuuksiin, väestökehitykseen ja talouteen.

Tavoitteena on kaavaluonnoksen käsittely lautakunnassa talvella 2022 ja kaavaehdotuksen syksyllä 2022 ja että kaava on lainvoimainen loppuvuodesta 2022.

Pohjoisen asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä 21.10.–19.11.2021 Kangasalan kaupungin teknisessä keskuksessa, os. Urheilutie 13, ja kaupungin verkkosivuilla osoitteessa kangasala.fi. Mahdolliset mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi jättää 19.11.2021 mennessä sähköpostitse osoitteeseen kaavoitus@kangasala.fi, teknisen keskuksen asiakaspalvelupisteeseen osoitteessa Urheilutie 13 tai postitse osoitteeseen Kaavoitus, PL 50, 36201 Kangasala.

Lisätietoja:

Lamminrahkan projektipäällikkö Sanna Karppinen
p. 040 133 6329, sanna.karppinen(at)kangasala.fi