Kirkkojärven hoitokalastus Kangasalla jatkuu

Jo vuonna 2017 aloitettua Kirkkojärven hoitokalastusta jatketaan nuottaamalla elokuussa. Kangasalan kaupungille viime vuonna myönnetty Kunta-Helmi -avustus mahdollistaa jatkotoimenpiteet.

Järvellä 12.-18.8. tehtävällä nuottauksella tavoitellaan järven särkikalavaltaisen kalaston rakenteen korjaamista. Myöhemmin syksyllä jatketaan myös viime vuonna aloitettua särkikalojen ojapyynnin kokeilua Kirkkojärven sivuojista.

Kirkkojärvi on vesilinnuille tärkeä pesimis- ja levähdyspaikka, jossa esiintyy useita arvokkaita ja uhanalaisia vesilintuja, kuten nokikanaa ja punasotkaa.  Kirkkojärven linnustollinen arvo on kuluneiden vuosikymmenien aikana kuitenkin laskenut ja yhtenä syynä tähän pidetään reheville järville tyypillistä särkikalabiomassan määrän kasvua. Runsastuneet särkikalakannat kilpailevat vesilintujen kanssa samasta ravinnosta.

Runsas särkikalojen määrä vaikuttaa järveen myös muilla tavoilla. Särkikalat syövät vedestä runsain mitoin eläinplanktonia, joka puolestaan syö runsain mitoin kasviplanktonia eli levää. Kun kasviplanktonin määrää hillitsevän eläinplanktonin määrä särkikalojen takia vähenee, sinilevät lisääntyvät ja vesi samenee. Järven pohjaa tonkiessaan särkikalat myös nostavat järven pohjaan kerrostuneita ravinteita takaisin levien käyttöön. Kun särkikalojen määrää saadaan vähennettyä ja kalaston rakenne palautettua normaalimmaksi, myös veden laadun odotetaan paranevan.

Kuluvan vuoden aikana järvellä on tehty ja tullaan tekemään myös useita luontokartoituksia, kuten linnustoseurantaa sekä kasvillisuusselvityksiä.   Päivitettyä luontotietoa hyödynnetään sekä aikaisempien kunnostustoimien vaikutuksien arvioinnissa että tulevien kunnostustoimien suunnittelussa.  Järvellä kartoitetaan muun muassa uposkasvillisuuden, erityisesti haitalliseksi vieraslajiksi luokitellun kanadanvesiruton levinneisyyttä. Kartoituksen tuloksien pohjalta suunnitellaan mahdollista uposkasvien poistokokeilua järvestä tulevina vuosina. Koska esimerkiksi vesirutto sitoo itseensä runsaasti ravinteita, erityisesti fosforia, sitä poistamalla voitaisiin mahdollisesti edistää järven ekologisen tilan paranemista. Vesiruttoa poistamalla voidaan ehkäistä myös rantojen kosteikkojen umpeenkasvua sekä vapauttaa elintilaa järven alkuperäisille lajeille.

Ympäristöministeriön rahoittaman Helmi-elinympäristöohjelman tavoitteena on pysäyttää luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen avustamalla soiden, lintuvesien, perinnebiotooppien ja pienvesien sekä ranta- ja metsäluonnon kunnostamis- ja ennallistamishankkeita eri puolella Suomea.

Lisätietoja:

Katri Tolonen, ympäristösuunnittelija
Puh. 044 423 5755, ymparistonsuojelu@kangasala.fi