Kangasalla tehtiin poikkeuksellisen vuoden poikkeuksellinen tilinpäätös
Covid-19-pandemia leimasi monin tavoin vuotta 2020, mutta Kangasala selvisi siitä kuitenkin kaupungin näkökulmasta kohtuullisen vähin vaurioin. Kaupunki muutti toimintatapojaan digitaalisiksi ennenäkemättömän vauhdikkaasti ja siirtyi monin osin etätyöskentelyyn. Koska valtaosa kaupungin työstä on sellaista lähipalvelua, joka ei ole digiin siirrettävissä, tehtiin myös suuri työ työturvallisuuden parantamiseksi. Hygieniakäytäntöjä parannettiin, huolehdittiin henkilöstön suojaamisesta tarvittavin varustein ja otettiin käyttöön riittävät etäisyydet asiakaspalvelussa.
Kaupungin talouden ohjaaminen verotuloarvioiden heikentyessä ja sitten lopulta valtion korona-avustuksista tekemien ratkaisujen äärellä oli erittäin vaikeaa. Taloutta tarkasteltaessa koko vuosi oli hyvin poikkeuksellinen, vaihdellen alkuvuoden synkkien koronavaikutusten pohjalta arvioidusta liki kymmenen miljoonan miinuksesta lopulta peräti 18,8 miljoonan euron plussaan.
Kun kaupungin taloutta arvioidaan toiminnallisen tuloslaskelman kautta poistaen tuloksesta kertaluonteiset erät, on sekin plussalla viisi miljoonaa euroa. Siten talousarvio on tasapainossa myös perustaloudenpidon osalta, ilman epätavanomaista valtionosuuksien korotusta. Kangasala onkin ollut jo pidempään yksi harvoista Pirkanmaan kunnista, joka on onnistunut talouden pitkäjänteisessä tasapainotustyössä.
– Vuosi 2020 jää historiaan täysin poikkeuksellisena vuotena. Ensin Covid-19-pandemian johdosta ennusteemme tulevan vuoden taloudesta romahtivat, mutta lopputulos on ennätyksellisen hyvä. Vaikka vuosi oli vaikea, saavutimme valtuuston asettamat toiminnalliset tavoitteet erittäin hyvin. Kangasalan talous on tasapainoinen ja vuoden 2020 ylijäämällä varaudumme myös tuleviin vuosiin, investointivarauksia muodostamalla, kaupunginjohtaja Oskari Auvinen sanoo.
Saavutettuja toiminnallisia tavoitteita ovat esimerkiksi työllisyyden kuntakokeilun valmistelu, joka on parhaillaan käynnistynyt paikallisena toimintana ja henkilöstön hyvinvoinnin kehittäminen, jonka puitteissa rekrytointikäytäntöjä uudistettiin ja toteutettiin Hyvinvoiva ja Aktiivinen Kangasala-hanke. Lisäksi sivistyskeskus toi liikunnan palvelut uusin digitaalisin tavoin lähelle kuntalaisia, sosiaali- ja terveyspalveluiden omaolo-palvelussa otettiin käyttöön koronaoirearvio, etäterkkapalvelua pilotoitiin ja käynnistettiin etäkuntoutusryhmä asiakkaiden toimintakyvyn varmistamiseksi.
Tekninen keskus rakensi nopeasti kasvavaa kaupunkia: seudullinen raitiotien yleissuunnitelma laadittiin ja selvitys Vatialan ja Ruutanan lähijunaliikenteen seisakkeista valmistui. Lamminrahkan eritasoliittymät rakentuivat ja koulukeskuksen suunnittelu käynnistyi. Sorolan kuntoportaat, keskustan kausivalot ja Kirkkoharjun kahvila valmistuivat kaupunkilaisten iloksi. Investointien osalta esimerkiksi Lamminrahkan infran rakentaminen alkoi, Ruutanan monitoimitaloa rakennettiin, Vatialan koulun rakennustyöt saatettiin päätökseen ja uusia maa-alueita hankittiin strategisesti tärkeiltä alueilta.
Tarkasteltaessa tavoitteiden saavuttamista konserninäkökulmasta, on todettava, että koronan vaikutukset osaan yhtiöistä olivat huomattavat. Sekä Kangasala-talo Oy:n että Kangasalan Uimahalli Oy:n toiminta oli osan vuodesta keskeytettynä, mikä vaikutti merkittävästi asiakasmääriin ja lipputuloihin. Kokonaisuutena arvioiden kaupungin yhtiöt saavuttivat valtuuston niille asettamat tavoitteet hyvin. Taloherttua Oy:n opiskelijakohteen harjannostajaisia vietettiin, Kangasalan Lämmön biolämpölaitos rakentui lähes valmiiksi ja Business Kangasala Oy onnistui Lamminrahkan yritysalueen markkinoinnissa ja Visit Kangasala vakiinnutti hyvin paikkansa.
Tuloslaskelma osoittaa lopulta tilikauden tulokseksi 18,8 miljoonaa euroa. Tilikauden ylijäämä on liki 11 miljoonaa euroa muodostettujen uusien investointivarausten ja vanhojen varausten purkamisen jälkeen. Koko kaupungin tasolla tarkasteltuna toimintakulut olivat -206,8 milj. euroa ja alittuivat 3,2 milj. euroa valtuuston hyväksymään talousarvioon nähden. Toimintakulut olivat 3,6 milj. euroa edellistä vuotta suuremmat ja niissä oli vain maltillisesti nousua,1,8 prosenttia, vuoteen 2019 verrattuna.
Vuosikate kipusi 31,5 milj. euroon ja oli 17,8 milj. euroa parempi kuin vuonna 2019. Toimintatuottoja kertyi 2,5 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2019. Verotulot kehittyivät myönteisesti, päätyen 137,7 milj. euroon. Se on 6,6 milj. euroa enemmän, siis käytännössä yhden veroprosentin tuoton verran enemmän kuin vuonna 2019. Valtionosuuksia kertyi lopulta 51,5 milj. euroa, mikä on peräti 13 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2019.
– Valtion kunnille maksamat koronatuet olivat poikkeuksellisen suuret. Kangasalan kaupungin talous oli tasapainossa jo ennen koronatukien saantia, joten tuet nostivat tilinpäätöksen lopulta jopa reilusti ylijäämäiseksi. Tästä on hyvä jatkaa kaupungin rakentamista tulevaisuutta varten, toteaa talousjohtaja Seppo Saarinen.
Lisätietoja:
kaupunginjohtaja Oskari Auvinen, p. 040 133 6311, oskari.auvinen(at)kangasala.fi
talousjohtaja Seppo Saarinen, p. 050 513 7777, seppo.saarinen(at)kangasala.fi