Kangasalan talousarvio 2025: pitkäjänteinen talouden tasapainotus jatkuu


Kangasalan kaupunki reagoi nopeasti, kun kuntien rahoituspohjan heikkeneminen vuonna 2023 havaittiin. Monipuoliset toimenpiteet käynnistettiin heti ja niiden toteuttamisessa ollaan jo hyvässä matkassa. Talouden tasapainottaminen on useita vuosia kestävä projekti, jossa Kangasalan kaupunki etenee harkitusti, varmistaen etteivät toimenpiteet ole liian nopeita tai syviä.

Havainnekuva Kangasalan keskustaan rakentuvasta, pohjaltaan timantinmuotoisesta ja useista rakennuksista koostuvasta Timanttikorttelista. Kuva: Arkkitehdit LSV Oy.

Kuntaliiton syksyn 2024 talousbarometrin mukaan kuntien talouden tila on heikentynyt merkittävästi. Talouden suhdanteet vaimentavat verotulojen kehitystä, kuntien tuloihin kohdistuu ensi vuonna useita leikkauksia valtion sopeutustoimina, kuntien tehtävät laajenevat ja kustannusten nousu siirtyy kuntien kustannuspohjaan viiveellä. Myös investointitarpeet ovat pysyneet kunnissa korkealla.

– Vuoden 2025 talousarvion ja vuosien 2026–2027 taloussuunnitelman tekeminen on ollut jatkumoa vuonna 2023 aloitetulle talouden tasapainotuskokonaisuudelle. Kangasalan kaupunki toteuttaa parhaillaan usean vuoden pituista talous- ja tuottavuusohjelmaa, jonka tavoitteena on saattaa kaupungin tulot ja menot pysyvästi tasapainoon, kertoo kaupunginjohtaja Oskari Auvinen.

Kangasalan talousarvioesitys vuodelle 2025 on varsinaisen toiminnan osalta alijäämäinen ja kaupungin talous ei ole tasapainossa tulojen ja menojen epäsuhdan vuoksi. Kangasalan Vesi -liikelaitoksen yhtiöittämisestä syntyvän kertaluonteisen myyntivoiton arvioidaan olevan noin 28,7 milj. euroa ja tämän ansiosta vuoden kirjanpidollinen tilikauden tulos on 25,5 milj. euroa. Ilman kertaluonteista myyntivoittoa tilikauden tulos olisi -3,2 miljoonaa euroa negatiivinen ja alijäämä investointivarausten purkamisen jälkeen olisi -2,7 miljoonaa euroa. Suunnitelmavuosien tilikaudet ovat muodostumassa alijäämäisiksi, mutta talous- ja tuottavuusohjelman toimenpiteiden ansiosta suunnitelmakauden lopulla lähestytään tasapainotilaa, jossa vuosikate kattaa käyttöomaisuuden poistot.

– Kaupungin talouden voidaan arvioida olevan riittävästi tasapainossa, kun ylijäämä on vuositasolla noin 5–7 miljoonaa euroa. Silloin osa kaupungin investoinneista voidaan rahoittaa tulorahoituksella eikä kaupungin asukaskohtainen lainamäärä ja siitä johtuva korkoriski kasva liian suureksi, sanoo talousjohtaja Petri Lätti.

Vuoden 2025 talousarvion ulkoiset toimintatuotot ovat 11,7 miljoonaa euroa, mikä on noin 10 milj. euroa vähemmän kuin talousarviossa 2024. Muutos johtuu pääosin Kangasalan Vesi -liikelaitoksen yhtiöittämisestä. Ulkoiset toimintakulut ovat 117,6 miljoonaa euroa. Henkilöstökulut ovat 63,7 milj. euroa ja palvelujen ostot noin 34,5 milj. euroa. Palvelujen ostoissa suurin muutos on TE-uudistus, jossa työllisyyspalvelujen kokonaisuus hankitaan jatkossa ostopalveluna Tampereen seudun työllisyysalueelta.

Opetus- ja kulttuuriministeriössä on käynnissä lakimuutokset, joiden myötä oppimisen tuen järjestelmä uudistuu sekä esi- ja perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa että ammatillisessa koulutuksessa. Esi- ja perusopetusta sekä lukiokoulutusta koskevien muutosten on tarkoitus astua voimaan 1.8.2025. Esityksessä säädettäisiin esimerkiksi perusopetuksen opetusryhmien mitoitusperusteisesta muodostamisesta. Samoin opetuksen järjestäjän olisi varattava tiettyyn kertoimeen ja koulukohtaiseen oppilasmäärään perustuen riittävästi resurssia eri tukimuotojen järjestämiseksi. Lakimuutos tulee lisäämään kuntien opetuksen järjestämiseen liittyviä kustannuksia ja ne tarkentuvat vuoden 2025 kuluessa.

Kangasalan tuloveroprosentti vuonna 2024 on 9,40 %. Talousarvio 2025 on laadittu 9,40 % kunnallisveroprosentilla. Verotulot ovat yhteensä 94 miljoonaa euroa. Verotuloista 80,3 milj. euroa kertyy kunnan tuloverosta, 9,8 milj. euroa kiinteistöverosta sekä 3,9 milj. euroa yhteisöverosta. Valtionosuudet ovat 20,1 miljoonaa euroa.

– Tämän tiukkenevan taloustilanteen ohessa kaupungissamme tapahtuu valtavasti kaikkea hyvää. Kaupungin nopea kasvu on positiivinen asia – parhaillaan olemme valtakunnan sisäisessä muuttovoitossa sijalla kuusi, ja se tuo tullessaan lisää veroeuroja, valtionosuuksia, uusia ideoita ja monet myönteiset, välilliset vaikutukset. Kasvavan kaupungin tuottavuuden ja tehokkuuden kehittäminen on myös monin tavoin helpompaa kuin vähenevän väestökierteen kuntien tilanteessa, Auvinen toteaa.

Lisätietoja:

kaupunginjohtaja Oskari Auvinen, p. 040 133 6311, oskari.auvinen@kangasala.fi
talousjohtaja Petri Lätti, p. 040 631 2324, petri.latti@kangasala.fi