Kangasalan talous pysyy täpärästi tasapainossa
Kokonaisuutena arvioiden Kangasalan kaupungin talousarvio on niukasti positiivinen ja talous juuri ja juuri tasapainossa. Tilanteen taustalla on kuntatalouden tulojen ja menojen valtakunnallinen epätasapaino, jonka arvioidaan pysyvän mittavana myös vuosina 2020 – 2023. Kangasalan aiempina vuosina toteuttama talouden tasapainottaminen ja investointivaraukset mahdollistavat kasvavan kaupungin kehittämisen myös tulevalla taloussuunnitelmakaudella.
Kangasalan kaupungin vuosien 2020–2022 taloussuunnitelma perustuu valtuuston vuonna 2018 hyväksymään kaupunkistrategiaan, johon myös kaikki talousarviossa asetetut toiminnalliset tavoitteet liittyvät.
Käsillä oleva talousarvioesitys pyrkii säilyttämään edellisvuosien tilinpäätöksissä saavutetun talouden tasapainon. Leimallista tälle valmistelukierrokselle ovat olleet valtakunnalliset vaikeudet verojen ennakkoperinnässä ja tuloutukset edelleen Kangasalan kaupungille, tuloverorekisterin ongelmat ja epävarmuus valtionosuuksista. Ne ovat tehneet talouden analysoinnista erittäin haastavaa, mikä korostuu erityisesti väestöpohjaltaan kasvavissa kunnissa, kuten Kangasalla.
Valmistunut talousarvioehdotus lisää kaupungin menoja aiempaan huomattavasti. Vuoden 2020 talousarvion ulkoiset toimintatuotot ovat yhteensä 43,8 miljoonaa euroa, vähennystä vuoden 2018 tilinpäätökseen 0,6 miljoonaa euroa ja 1,4 prosenttia. Ulkoiset toimintakulut ovat yhteensä 209,5 miljoonaa euroa, kasvua edelliseen tilinpäätökseen 9,1 miljoonaa euroa ja 4,5 prosenttia.
– Suurin osa menokehyksistä on pakollisia ja ne kytkeytyvät erityisesti henkilöstön kulujen lisäykseen sekä erikoissairaanhoitoon ja ikäihmisten palveluihin, talousjohtaja Seppo Saarinen sanoo.
Verotulot ovat yhteensä 138,5 miljoonaa euroa, lisäystä kuluvan vuoden arvioon nähden on 6,4 prosenttia ja 8,3 miljoonaa euroa. Valtionosuudet ovat 40,8 miljoonaa euroa, kasvua 12,4 prosenttia ja 4,5 miljoonaa euroa. Talousarviovuonna 2020 lainakanta asukasta kohden on noin 2 733 euroa ja nousee siten, että taloussuunnitelmavuonna 2022 lainakanta asukasta kohden on noin 4 337 euroa.
Vuosikate jää 3-5 miljoonaa euroa liian alhaiseksi sekä talousarvio- että suunnitelmavuosien osalta. Samoin vuotuinen ylijäämä on liian pieni kattaakseen riittävän osan investoinneista ja kasvaneista toimintakuluista, joten kaupungin velkamäärä kasvaa, mutta suunnitellusti.
Vuoden 2020 talousarvion tulos on 0,3 miljoonaa euroa plussalla, mutta painuu suunnitelmakausilla alijäämäiseksi. Arvioitu tulos vuonna 2021 on -1,0 miljoonaa euroa ja -0,8 miljoonaa euroa vuonna 2022.
Vuonna 2020 kasvava kaupunki panostaa niin työllisyyteen, varhaiskasvatukseen, opetukseen kuin elinkeinojen ja keskustan vetovoimaisuuden kehittämiseenkin. Merkittävimpiä investointeja ovat mm. Ruutanan monitoimitalo, Lamminrahkan infran rakentamisen jatkaminen ja eri hankkeiden, kuten Pikkolan päiväkodin suunnittelun aloittaminen. Kokonaisuutena investoinnit sekä kuluvalta vuodelta että seuraavalta kolmivuotiskaudelta ovat yhteensä yli 150 miljoonaa euroa.
Kangasala kasvaa osana kaupunkiseutua ja siksi raja-alueyhteistyö on yhä tärkeämpää kaupungin kehittymiselle. Kangasalan ja Tampereen kaupungit kehittävät yhdessä Lamminrahkaa, Saarenmaata ja Tarastenjärveä.
– On tärkeää rakentaa Kangasalasta jatkuvasti houkuttelevaa ja viihtyisää elinympäristöä, jotta pärjäämme alati kovenevassa kilpailussa kaupunkiseudulla. Kasvava kaupunki ja uudet asukkaat mahdollistavat samalla uusia palveluita ja tuovat tullessaan myös lisää veronmaksukykyä, kaupunginjohtaja Oskari Auvinen toteaa.
Lisätietoja:
kaupunginjohtaja Oskari Auvinen, p. 040 133 6311, oskari.auvinen(at)kangasala.fi
talousjohtaja Seppo Saarinen, p. 050 513 7777, seppo.saarinen(at)kangasala.fi