Kangasalan kaupungin keskeiset kannanotot sote-maakuntauudistukseen

Kaupunginhallitus 21.9.2021

Kangasalan kaupunki esittää, että sote-maakuntauudistuksen valmistelua on jatkettava ja kaupungin lausunnossa esitetyt puutteet on korjattava. Korjausta edellyttävät kohdat liittyvät rahoitusaseman turvaamiseen, muutosrajoittimen poistamiseen, siirtymätasauksen rajaamiseen, kuntien omistamien sotekiinteistöjen asemaan, sairaanhoitopiirien alijäämän kattamismenettelyyn, kuntien elinvoiman ja investointikyvyn turvaamiseen, demokratian kaventumiseen ja kunnan sekä maakunnan yhteistyön edellytysten varmistamiseen.

1. Kuntien rahoitusasema on turvattava

Esityksen sisältämä muutosrajoitin on poistettava.

Esitys sisältää muutosrajoittimen, jonka tarkoituksena on hillitä kustannusten kasvua. Mekanismi toimii siten, että jos kunnan sotekustannukset nousevat valtakunnallista keskiarvoa enemmän, vähennetään siltä osin 60 % lisääntyneistä kustannuksista pysyvästi tulevista valtionosuuksista.

Koko muutosrajoitin tulisi poistaa esityksestä, koska kunnilla on vielä velvollisuus järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut. Kuntien rahoituksen leikkaaminen pysyvästi siksi, että kunta järjestää sille lailla osoitetut tehtävät välttämätöntä tarvetta vastaavasti ei voi edetä lainsäädännössä.

Tulevalla rahoitusmallilla ja valtionosuusjärjestelmän muutoksilla on ratkaiseva merkitys kuntien tuleviin toimintamahdollisuuksiin niin perusoikeuksien toteuttajana kuin elinvoima- ja kilpailukykytehtävien hoitajana. Koska kunnat huolehtivat jatkossakin terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen ohella merkittävästä määrästä perusoikeudellisia tehtäviä (mm. varhaiskasvatus, esi- ja perusopetus), on niiden hoitamisen edellytykset turvattava kannustavan rahoitusratkaisun avulla. Myös perustuslain rahoitusperiaate edellyttää, että kunnille turvataan riittävät voimavarat niille jäävien tehtävien hoitamiseksi.

2. Negatiivinen siirtymätasaus on rajattava nollaan

Uudistus sisältää siirtymätasauksen, joka rajaa kuntien talouden muutosta +/- 100 e/asukas. Siirtymätasaus on epäoikeudenmukainen ja kohdistuu voimakkaasti niihin kuntiin, joiden sote-menot ovat tarvevakioidusti arvioiden alhaiset.

Laskelmiemme mukaan 131 kuntaa tulee negatiivisen siirtymätasauksen piiriin. Näissä kunnissa asuu 2,5 miljoonaa suomalaista ja jo ennestään heikon kuntatalouden lisäksi aiheutuu soteuudistuksen jälkeen merkittävä veronkorotuspaine. Uudistus ei ole tosiasiassa veroneutraali kuntalaisille hieman uudistuksen toteutumisen jälkeen. Hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti tarkemmat arviot vaikutuksista tulee tehdä ja esittää.

3. Maakuntien sitoutumista sote-kiinteistöihin tulee vahvistaa

Kunnat ovat jättäneet sote-toimitiloihin liittyviä investointeja tekemättä sote-uudistuksen viivästymisen ja uudistuksen aiheuttamiin muutoksiin liittyvän epävarmuuden johdosta. Kolmen vuoden vuokrasopimus ei mahdollista pitkän aikavälin peruskorjaus- ja perusparannusinvestointien toteuttamista kuntien rahoittamina, jos on olemassa mahdollisuus, että ko. toimitilat jäävät vuokrasopimuksen jälkeen tai lähitulevaisuudessa tyhjilleen.

Sote-maakuntien ja kuntien toimitilaratkaisuihin tarvitaan siis nopeasti pidemmän aikavälin näkymiä ja sitoumuksia kiinteistöjen kannalta välttämättömien investointien tekemiseksi. Kuntien sote-kiinteistöihin tekemät investoinnit tulee rahoittaa maakuntien maksamissa vuokrissa täysimääräisesti kulloisenkin vuokrasopimuskauden aikana.

Esitetty omaisuusjärjestely on kuntien näkökulmasta epäoikeudenmukainen ja kohtuuton. Se vaarantaa myös kuntien mahdollisuuksia selviytyä jäljellä jäävien tehtävien hoitamisesta. Kuntien taseeseen ja vastattavaksi jää merkittävä sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaan liittyvä kiinteistömassa, vaikka toiminta siirtyy maakuntaan. Perustellusti voidaan epäillä kuntien intressiä investoida ja kunnostaa omistuksessaan olevia kiinteistöjä, kun otetaan huomioon, että kiinteistöjen tulevaisuus on jatkossa epävarma. Maakunnan tulisi suorittaa toimitiloista kohtuullista ja oikeudenmukaista vuokraa. Kuntalakikin velvoittaa kuntaa hinnoittelemaan vuorattavat toimitilansa markkinaperusteisesti. Maakunnan tulee rahoittaa kuntien omistuksessa olevien sote-kiinteistöjen investoinnit vuokrasopimusten voimassaoloaikana täysimääräisesti.

4. Sairaanhoitopiirien alijäämän kattamisvelvollisuus on poistettava

Voimaanpanolain 31 §:n mukaan kuntayhtymien on katettava taseen alijäämänsä vuoden 2022 loppuun mennessä. Alijäämien kattamisvelvoitetta tulee muuttaa siltä osin kuin alijäämät ovat aiheutuneet koronakriisin vaikutuksista. Kunnilla ei tule olla sairaanhoitopiirien alijäämien kattamisvelvoitetta vuonna 2020 tai sen jälkeen muodostuneiden alijäämien osalta. Alijäämien kattamisvelvoite lakiesityksen muodossa on kunnille kohtuuton kuntien taloustilanne, uudistuksen rahoitusvaikutukset ja koronakriisin kuntatalousvaikutukset huomioiden. Kunnilla ei ole ollut mahdollisuutta vaikuttaa koronakriisin aiheuttamien sairaanhoitopiirien alijäämien muodostumiseen.

5. Kuntien edellytykset investoida elinvoimaan ja kasvuun turvattava

Uudistuksessa tulee varmistaa voimakkaasti kasvavien kehyskuntien mahdollisuudet kehittää asukkaiden hyvinvointia, elinympäristöjen laatua sekä tehdä elinvoimainvestointeja. Tätä tavoitetta voidaan edistää rajaamalla uudistuksen kuntakohtaisten negatiivisten rahoitusvaikutusten enimmäismäärä lausunnolla olevaa lakiesitystä merkittävästi pienemmiksi.

Esityksen mukaan kaikkien kuntien veroprosentista siirretään maakuntien rahoitukseen 12,63 prosenttia. Tätä prosenttiosuutta ei saa valmistelun jatkovaiheessa korottaa, koska se johtaisi investointikyvyn heikkenemiseen ja verokorotuspaineen nousuun kunnissa. Kuntien toiminnan ja rahoituksen volyymin puolittuessa nousee paine veroprosenttien korottamiseen investointien rahoittamiseksi. Uhkana on, että kuntien rahoituksen hinta nousee tulopohjan heikentymisen ja suhteellisen velkaantuneisuuden kasvun myötä.  

6. Demokratian kaventuminen

Uudistus kaventaa paikallista demokratiaa merkittävästi, kun yli puolet kunnan tehtävistä ja rahoituksesta siirretään maakunnalle.  Pienemmät kunnat eivät tule saamaan edustajiaan maakuntavaltuustoon, mikä kaventaa kansanvaltaisuutta. Maakunnan itsehallinto vaaleilla valittuine valtuustoineen ei paikkaa demokratiavajetta, kun itsehallinto on hyvin heikko mm. rajoitetun päätöksentekovallan, verotusoikeuden puuttumisen ja vahvan valtion ohjauksen vuoksi. Itsehallinto on jäämässä näennäisdemokratiaksi. Esitys merkitsee toteutuessaan myös sitä, että päätöksenteko sosiaali- ja terveydenhuollon asioista keskittyy jatkossa entistä harvemmille luottamushenkilöille, mikä vähentää merkittävästi kansanvaltaisuutta. Alueellista itsehallintoa ollaan luomassa vastoin paikallisen itsehallinnon peruskirjassa määriteltyjä itsehallinnon periaatteita. On vaikea nähdä, että esitetty hallintojärjestelmä kokonaisuutena arvioituna täyttäisi itsehallinnon periaatteet perustuslaissa säädetyllä tavalla.

7. Kunnan ja maakunnan yhteistyön vahvistaminen

Uudistuksella luodaan uusi hallinnon porras kaikkine elementteineen, joita kunnissa jo on velvollisuus noudattaa. Samalla luodaan tälle uudelle hallinnon portaalle raskas hallinto- ja palvelurakenne.

Ohjaus- ja valvontamekanismi keskittyy erityisesti valtion ja maakuntien välille, sen sijaan kuntien ja maakunnan välinen yhteistyö jätetään varsin löyhäksi. Kunnille jää vastuu kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä ja tämän yhteydenpidon rakenteiden turvaaminen on oleellista.

Uudistuksen kuntavaikutusten arviointia mm. kuntien rooliin, toimintaan, talouteen ja elinvoimaan ei voida pitää riittävänä. Uudistuksesta aiheutuvat merkittävimmät talouden muutosvaikutukset kohdistuvat kuntatalouteen ja ne voivat aiheuttaa suuria muutoksia kunnan verotulojen ja valtionosuuksien suhteeseen, kuntien talouden tasapainoon ja rahoitusasemaan.

Kangasalan kaupunki esittää, ettei hallituksen esitystä tule antaa esitetyssä muodossa eduskunnalle.

Edellä mainitut kohdat on korjattava ja esityksen valmistelua jatkettava, jotta uudistukselle asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa.

Lisätiedot:
Kangasalan kaupunki
Kaupunginjohtaja Oskari Auvinen, p. 040 133 6311, oskari.auvinen(at)kangasala.fi