Kangasala kasvaa ja investoi tulevaan

Kangasala on monilla mittareilla valtakunnan kärjessä ja sen vahvasta vetovoimasta osana Tampereen kaupunkiseutua kertoo myös tasaisesti kasvava asukasluku. Vaikka kuntatalouden tilanne on haastava, Kangasala haluaa pitää kiinni kasvavan kaupungin kehittämisestä, mikä pitkällä tähtäimellä tukee taloutta. Aiempina, ylijäämäisinä vuosina tehtyjen investointivarausten purkamisella saavutetaan alijäämää keventävä 0,7 miljoonan euron vaikutus, jolloin talousarvion tulos on lopulta 14,5 miljoonan euron poistojen jälkeen -3,3 miljoonaa euroa negatiivinen. Talouden tasapainossa pitäminen on merkittävä haaste suunnitelmavuosina, mutta uusien toimintatapojen ja rakenteellisten ratkaisujen pohtiminen kasvavassa kaupungissa tuo tälle työlle positiivisen sävyn.

Kangasalan kaupunki on valtuuston vahvasti strategiallaan johtama kaupunki. Kaikki talousarviossa asetetut toiminnalliset tavoitteet on johdettu kaupunkistrategiasta. Vuodelle 2022 kaikille palvelukeskuksille yhteiseksi tavoitteeksi on asetettu henkilöstön hyvinvoinnin ja osaamisen kehittäminen sekä tuottavuus, tehokkuus ja vaikuttavuus. Työhyvinvointi nähdään erittäin tärkeänä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti, ja se korostuu entisestään työvoiman saatavuuden noustessa yhä merkittävämmäksi teemaksi. Strategiseksi tavoitteeksi asetetun tuottavuuden ja tehokkuuden merkitys taas korostuu talouden tasapainoa tavoiteltaessa, ja siihen pyritään etsimällä alati uusia ja aiempaa parempia tapoja toimia.

Vuoden 2022 valmistelua ohjannut kaupunginhallituksen antama tulo- ja menokehys lisäsi lopulta kaupungin toimintamenoja 13,6 miljoonaa euroa. Kaupungin verotulot ovat 147,7 miljoonaa euroa, missä on lisäystä vuoden 2020 tilinpäätökseen peräti 10 miljoonaa euroa. Valtionosuudet ovat 49,1 miljoonaa euroa, ja ne vähentyvät 2,5 miljoonaa euroa vuoteen 2020 verrattuna. Samalla on huomionarvoista, että valtionosuudet ovat kuitenkin 4,2 miljoonaa euroa suuremmat kuin vuoden 2021 talousarviossa.

Vuoden 2022 talousarvion vuosikate on 11,2 miljoonaa euroa, mikä kattaa 52,3 miljoonan euron investoinneista 21,4 prosenttia. Aiemmat ylijäämäiset vuodet ovat mahdollistaneet myös investointivarauksia ja niitä puretaan 0,7 miljoonalla eurolla. Talousarvion tulos on lopulta 14,5 miljoonan euron poistojen jälkeen -3,3 miljoonaa euroa negatiivinen. Kangasala haluaa pitää kiinni kasvavan kaupungin kehittämisestä, mikä pitkällä tähtäimellä tukee kaupungin taloutta – vetovoimaisuuden ja asukasmäärän kasvu lisäävät myös verotuloja ja mahdollistavat uusia palveluita.

Merkittävimmät lisäykset kohdistuvat sosiaali- ja terveyspalveluihin, joiden toimintamenot lisääntyvät 6,8 miljoonalla eurolla. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat viimeisen kerran osa Kangasalan kaupungin talousarviota, ennen siirtymistään Pirkanmaan hyvinvointialueelle. Muutos on historiallisen suuri: yli puolet kaupungin nykyisistä menoista ja 640 vakituista työntekijää siirtyy hyvinvointialueelle, kun toistasataa vuotta jatkunut sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen kuntapohjaisesti päättyy. Vuoden 2022 aikana keskitytään hyvään ja huolelliseen tehtävien siirtoon ja varmistetaan palvelujen turvallinen siirtyminen uudelle toimijalle.

– Sote-uudistuksen myötä kunnilta poistuu ikääntymiseen liittyvien menojen kasvupaine, mutta tulo- ja menokehityksen välille näyttää edelleen jäävän epäsuhtaa. Kunnissa on näin ollen jatkossakin tarvetta tuottavuuden ja tehokkuuden lisääville rakenteellisille uudistuksille, talousjohtaja Seppo Saarinen sanoo.

Sivistyskeskuksen menot lisääntyvät 3,3 miljoonaa euroa. Sivistyskeskuksen keskeisinä toiminnan tavoitteina ovat kaupunkilaisten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukeminen ja edistäminen sekä asiakkaiden palvelukokemusten parantaminen mm. osallisuutta ja yhteistä tekemistä lisäämällä.

Teknisessä keskuksessa menot lisääntyvät 2,4 miljoonalla eurolla. Tekninen keskus pyrkii osaltaan vakauttamaan kasvavan kaupungin kuntataloutta tiivistämällä yhdyskuntarakennetta erityisesti joukkoliikennevyöhykkeellä ja harjoittamalla aktiivisesti etupainotteista maapolitiikkaa. Monipuolisen asuntojakauman varmistamiseksi lisätään perheasumisen mahdollisuuksia kaavoituksen ja tontinluovutuksen keinoin sekä huolehditaan asumisen monimuotoisuudesta.

Talousarviovuodet ovat tulevaisuusinvestointien aikaa. Seuraavien vuosien aikana Kangasala toteuttaa suunnitellusti historiansa merkittävimmän rakentamishankkeen, Lamminrahkan alueen yhdessä Tampereen kaupungin kanssa. Kiinnostus alueeseen on ollut suurta: alueen asumisen yhtiömuotoiset tontit varattiin käytännössä kerralla kesällä 2020 ja kaupunkipientalotonttien varaukseen koettiin ennennäkemätön ryntäys. Myös elinkeinotontit kiinnostavat, niidenkin varaustilanne on hyvä.

Muut merkittävimmät investointihankkeet vuonna 2022 ovat Ruutanan koulun suunnittelu ja rakentamisen aloittaminen, Pikkolan pienten lasten yksikön suunnittelu, Kuhmalahden koulun rakentaminen ja Lemetyn alueen infran sekä Tampereentien alikulun rakentaminen.

Ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen on osa koko konsernin toimintaa. Kestävyyden kehittäminen on koko konsernin yhteinen tavoite. Kangasalan kaupunki on osa Hinkuverkostoa ja kaupunki jatkaa tiiviisti työskentelyä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Kaupunginjohtaja Oskari Auvisen mukaan vuoden 2022 talousarvio on omalla tavallaan talousarviovalmistelun välivuosi. Vuosina 2023-2028 on tosi kyseessä, jos tulojen ja menojen välillä on merkittävä ero, joka on tasapainotettava.

– Siitäkin kyllä selviämme, kun valtuuston kanssa haemme yhdessä ratkaisuja. Tätä työtä tukee uuden kaupunkistrategian valmisteleminen ja siitä päättäminen. Kasvun vaaliminen, tuottavuuden lisääminen, toisin tavoin toimiminen, uusien valintojen tekeminen, joidenkin asioiden niukentaminen, kaikkeen tähän on hyvä henkisesti varautua jo nyt, Auvinen toteaa.

Auvinen arvioi, että kokonaisuutena ja kaupungin voimakas kasvu huomioiden, talousarvio on kelvollinen lukujen valossa, vaikkakin seuraaville vuosille jää vielä runsaasti parantamisen varaa.

– Vahvuutemme on, että olemme varautuneet näihin huippukasvun vuosiin ennalta. Investointimme tuovat pidemmällä aikavälillä enemmän tuloja kuin menoja ja taseemme mahdollistaa myös sen, että näinä voimakkaan kasvun vuosina teemme myös alijäämäisiä tilinpäätöksiä.

Lisätietoja:
kaupunginjohtaja Oskari Auvinen, p. 040 133 6311, oskari.auvinen(at)kangasala.fi
talousjohtaja Seppo Saarinen, p. 050 513 7777, seppo.saarinen(at)kangasala.fi