Kangasalan kaupunki osallistuu Avin järjestämään väestönsuojelun valmiusharjoitukseen

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston tiedote 22.8.2022

Valmiusharjoitusten järjestäminen on osa aluehallintoviraston lakisääteistä vuosittaista perustehtävää. LSS22-harjoitus järjestetään kussakin maakunnassa kaksipäiväisenä. Harjoitukseen osallistuvat kaikki alueen 85 kuntaa ja harjoituksen teeman kannalta keskeiset viranomaiset.

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto järjestää väestönsuojelun järjestelyjä testaavan valmiusharjoituksen elo-syyskuussa, ajanjaksolla 29.8.–13.9.2022. LSS22-valmiusharjoitus järjestetään aluehallintoviraston toimialueen kaikissa maakunnissa: Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla, Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa.

Väestönsuojelun suunnittelu on olennainen osa poikkeusoloihin varautumista. LSS22-valmiusharjoitus on jatkoa vuonna 2019 aluehallintoviraston järjestämälle valmiusharjoitukselle. Silloin tutustuttiin perusteellisesti väestönsuojelun kokonaisuuteen sekä kerättiin tietoa kuntien ja muiden toimijoiden mahdollisuuksista vastata väestönsuojelun tarpeisiin poikkeusoloissa.
LSS22-valmiusharjoituksessa syvennytään väestönsiirron teemaan. Valmiusharjoituksessa testataan valmiutta toimia tilanteissa, joissa Suomessa jouduttaisiin siirtämään suurta määrää väestöä. Harjoitus toteutetaan johtamisharjoituksena – ihmisiä ei käytännössä siirretä eikä harjoitus näy katukuvassa.

Kokonaisturvallisuuden periaate painottaa eri toimijoiden yhteistyötä

Väestönsuojelu koskettaa laajasti eri toimijoita, ja siinä korostuu kokonaisturvallisuuden periaate. Kokonaisturvallisuusajattelussa painottuu viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistyön näkökulma. Yhteistyössä on keskeistä varautua uhkiin ja torjua niitä.

Aluehallintovirasto on suunnitellut LSS22-valmiusharjoitusta yhteistyössä Pelastusopiston, pelastuslaitosten ja muiden teemaan keskeisesti liittyvien toimijoiden kanssa. LSS22-valmiusharjoitukseen osallistuvat eri tavoin kaikki alueen 85 kuntaa, ELY-keskukset, hiippakunnat, hätäkeskuslaitokset, pelastuslaitokset, poliisilaitokset, Puolustusvoimat, Rajavartiolaitos, Tulli sekä sairaanhoitopiirit. Valmiusharjoituksessa otetaan huomioon myös hyvinvointialueen tuomia muutoksia.

Poikkeusoloissa siviiliväestöä voidaan suojata väestönsuojiin ja siirroin

Siviiliväestöä varaudutaan suojaamaan aseellisen hyökkäyksen tai sen uhan aikana erityisesti väestönsuojiin tai väestön siirroin. Väestön siirtäminen voi tarkoittaa paikallisia, esimerkiksi kunnan sisäisiä siirtoja, joissa väestöä suojataan siirtämällä ihmisiä uhattuina olevien kohteiden tai alueiden välittömästä läheisyydestä. Joissain tapauksissa voidaan tarvita myös alueellisia väestönsiirtoja, jolloin väestöä siirretään laajoilta alueilta muualle maahan.

Väestönsiirrot ovat mahdollisia poikkeusoloissa, ja ne tehdään valtioneuvoston päätöksellä. Sisäministeriö huolehtii väestön siirtämisen yleisjohdosta. Alueellisesti väestönsiirtoa johtaa alueellinen pelastustoimi. Kuntien keskeisiä tehtäviä on huoltaa ja majoittaa evakuoitua väestöä. Viranomaiset vastaavat kuljetuksista ja liikenteestä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.