Kangasalan tekninen keskus pyysi kesäkuussa kaupunkilaisilta ehdotuksia kaupungin kauneimmista rakennuksista. Ehdotuksia jätettiin runsaasti ja nyt kymmenestä eniten ääniä saaneesta kaunottaresta voi äänestää mielestään kaikkein kauneinta. Äänestyslomakkeelle pääset alapuolelta aukeavasta tekstistä ja äänestysaika kestää elokuun loppuun saakka. Kaupungin kauneimmaksi rakennukseksi äänestetty palkitaan syyskuussa 2021.

Lähde kierrokselle ja tutustu näihin kaunottariin Kangasalan kesässä.

 

1. Vatialan siunauskappeli
Kappelinkierto 3, Kangasala

1960-luvulla betoniset kirkot muodostivat oman ilmiönsä suomalaisessa arkkitehtuurissa, suuntaukselle innoitusta antoivat mm. Le Corbusieren sakraalirakennukset. Vatialan kappeli yhdistelee kaikkia sakraalirakentamisen keskeisiä piirteitä.

Rakennus on arkkitehti Viljo Rewellin suunnittelema, vuonna 1962 valmistunut modernin arkkitehtuurin merkkiteos ja yksi koko Tampereen seudun rakennustaiteen helmistä. Revell on kertonut tavoitelleensa kappelilla askeettista ja jopa karua ilmettä.

Karun askeettisen kappelin pelkistetyt ja voimakkaat muodot, erityisesti siunauskappelin ison kappelin paraabelin muotoinen katto, nousevat esiin ympäröivästä mäntymetsästä. Kappeli on rakennettu betonista, teräsbetonista, pronssista ja karkeasta mäntylaudasta. Kahdella sisäpihalla sijaitsevat vesialtaat heijastavat taivaalta valoa sisälle kappeliin. Tunnelma on rauhallinen ja harmoninen.

Äänestä Vatialan siunauskappelia täällä.

Lähteet:
Vatialan siunauskappeli. Docomomo Suomi Finland ry. Viitattu 12.7.2021. https://docomomo.fi/kohteet/vatialan-siunauskappeli/
Visit Kangasala. visitkangasala.fi. Viitattu 12.7.2021

 

2. Kangasalan urkutehdas
Kangasalantie 1108, Kangasala

Kangasalan urkutehtaana tunnetussa rakennuksessa toimi vuosina 1843-1983 Kangasalan urkutehdas ja Kangasalan urkurakentamo Oy vuosina 1983-1996. Urkutehdas on toiminut myös hotellina 1990-luvulta aina vuoteen 2011. Nykyään talossa on yksityisasuntoja.

Kangasalan urkutehdas oli Suomen ensimmäinen urkutehdas, joka hallitsi aikansa urkumarkkinoita Suomessa. Tehdas oli perheyritys, joka toimi neljän sukupolven ajan ja valmisti vuosina 1843–1983 yli tuhannet urut ja noin 8000 urkuharmonia Suomen kouluihin. Urkutehdas oli pitkään myös Kangasalan kunnan suurin teollinen työnantaja. Suurin osa suomalaisten kirkkojen uruista on yhtä Kangasalan urkutehtaan tai urkurakentamon rakentamia.

Kangasalan urkutehtaan ja urkurakentamon historia on osa Kangasalan, mutta myös pohjoismaiden urkurakentamisen historiaa. Tämän lisäksi se on myös lukuisten tavallisten kangasalalaisten työssäkäyvien perheiden historiaa. Urkutehdas oli paikkakunnalla iso työnantaja ja ensimmäinen teollisuuslaitos, joka vaikutti alueella niin puhelinyhteyksien luomiseen, sähkölinjojen vetämiseen, logistisiin mahdollisuuksiin, ja sekä koululaitoksen että terveydenhuollonkin syntymiseen.

Kangasalan urkutehdas täyttää 2023 180 vuotta.

Äänestä urkutehtaan rakennusta täältä.

Lähteet:
Kangasalan kulttuuripalvelut, Vinkkelipukista äänikertamalleihin – yli 150 vuotta urkuja Kangasalla

 

3. Kangasalan kirkko
Ainontie 1, Kangasala

Kangasalan kirkko on yli 250-vuotias kaunokainen, joka sijaitsee Kangasalan keskustassa, noin satametriä Kangasalan torilta.

Nykyinen kivikirkko on kolmas Kangasalla tiedetty kirkko. Ensimmäinen Kangasalan kirkoista sijaitsi Liuksialassa, josta se siirrettiin 1600-luvun puolivälissä nykyisen kirkon paikalle. Entisen Liuksialan kirkon paikalla sijaitsee nykyisin vuonna 1932 valmistunut, Liuksialan kappeli.

Kangasalan kirkko on tunnettu kellotornistaan, joista ensimmäinen kirkon yhteyteen rakennettu kellotorni valmistui syksyllä 1776. Tornissa kuitenkin todettiin repeämä pian valmistumisen jälkeen ja lopulta torni myös kaatui toukokuussa 1782 vieden mukanaan osan kirkkomaan kiviaitaa. Uusi torni kirkkoon valmistui syksyllä 1800.

Tornissa on kolme kelloa. Kaksi kirkon kelloista on 1700-luvulta ja kolmannen lahjoitti kirjailija Jalmari Finne vuonna 1934. 1600-luvun alkuperäiset kirkonkellot on perimätiedon mukaan upotettu ison vihan aikana Ukkijärven pohjaan. Tarinoiden mukaan järveen upotettujen kellojen soittoa saattaa joskus yhä kuulla. Ensimmäiset urut kirkkoon saatiin vuonna 1845 ja luonnollisesti ne olivat Kangasalan urkutehtaan valmistamat. Kangasalan kirkon urut olivat urkutehtaan toiset valmistamat urut, ensimmäiset oli tehty Tammisaaren kirkkoon. Nykyisin käytössä olevat urut eivät ole alkuperäiset.

Kangasalan kirkkoa on korjattu, entisöity, mutta osin myös ja nykyaikaistettu vuosien saatossa useaan otteeseen ja se onkin saanut tunnustusta esteettömyydestään ja saavutettavuudestaan. Kaunis ulkoilme on kuitenkin edelleen ennallaan ja niin sisällä kuin ulkona voi aistia kirkon menneiden vuosien tunnelmaa.

Kiinnostava on myös kirkon hautausmaa, jonka vanhimmat hautakivet ovat aina 1700-luvun loppupuolelta. Lisäksi kirkon Kangasalantien puoleisessa julkisivussa sijaitsee verikivi, joka on yksi Kangasalan kuuluisimpia legendoja.

Äänestä Kangasalan kirkkoa täältä.

Kangasalan kirkossa voi vierailla kirkon aukioloaikoina. Lisätietoas löydät Kangasalan seurakunnan verkkosivuilta.

Lähteet:
Kangasalan kirkko. Kangasalan seurakunta. https://www.kangasalanseurakunta.fi/kirkot-ja-tilat/kirkot-ja-kappelit/kangasalan-kirkko Viitattu 13.7.2021.

 

4. Kirkkoharjun näkötorni
Kirkkoharju, Kangasala

Kangasala on tunnettu näkötorneistaan, jotka on rakennettu paikoille, joilta kuninkaat, keisarit ja taitelijat ovat maisemaa ylistäneet. Paikkojen kulttuurihistoriallinen merkitys on kiistaton, mutta tornien rakennushistoriallinen merkitys on vaihteleva. Kirkkoharjun näkötorni on sikäli merkittävä, että se on Suomen ensimmäinen funkkistorni. Kokonaisuudessa funktionalismia edustavia näkötorneja on maassamme vain kaksi Kirkkoharjun näkötorni sekä Stadionin torni.

Kirkkoharjun nykyinen näkötorni ei kuitenkaan ole harjun ensimmäinen, sillä aikaisempi näkötorni samalle paikalle rakennettiin jo vuonna 1882. Puinen ja matala torni kuitenkin rapistui uuden vuosisadan alussa, ja sen päälle päätettiin rakentaa moderni ja kestävämpi torni. Rakennusmestari Heikki Tiitola suunnitteli paikalle teräsbetonisen tornin, joka valmistui 1931.

Kirkkoharjulta avautuu maisema pohjoiseen Vesijärvelle ja itään yli kirkontornin Kuohunharjulle ja etelään Kirkkojärven yli Roineelle. Kangasalan tunnetuin taiteilija Einar Ilmoni maalasi harjun juurella, vanhan lukion pihalla sijainneessa ateljeessaan.

Äänestä Kirkkoharjun näkötornia täältä.

Lähteet:
Visitkangasala.fi/kirkkoharjunnakotorni/ Viitattu 2.7.2021.
Museovirasto. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. rky.fi Viitattu 2.7.2021.

 

5. Kangasalan kotiseutumuseo
Tapulintie 4, Kangasala

Kangasalan kirkkoa vastapäätä sijaitseva Kangasalan kotiseutumuseon museorakennus on vanha vilja-makasiini, joka on rakennettu vuosina 1833-1835. Museoksi rakennus on muutettu vuonna 1950 ja sen avajaisia vietettiin vuonna 1958. Museon omistaa ja sitä ylläpitää Kangasala-seura.

Museon näyttelytilat sijaitsevat kolmessa kerroksessa ja luetteloituja esineitä on noin 1700 kappaletta. Kaikki esineet on saatu lahjoituksina pitäjäläisiltä. Perusnäyttelyn ohella museolla pidetään vaihtuvia näyttelyitä, jotka liittyvät Kangasalan historiaan.

Museon edessä oleva kivi on harvinaista pallograniittia ja se on syntynyt 2000 milj. vuotta sitten. Sulaan kivimassaan on tippunut kiinteitä kiviä, joista on muodostunut kuppimaiset kolot ja pyöreät nystyrät. Siirtolohkare on tuotu v.1967 Kangasalan Haapaniemestä.

Äänestä Kangasalan kotiseutumuseota täältä.

Kangasalan Kotiseutumuseossa voit vierailla museon aukioloaikoina. Lisätietoja museon verkkosivuilta.

Lähteet:
Kangasalan kotiseutumuseo. http://www.kangasalaseura.net/fin/museo/ Viitattu 12.7.2021

 

6. Ravintola Paakarin talo
Ruutanantie 3, Kangasala

Nykyisin rakennus tunnetaan ravintola Paakarina, mutta alkujaan se on Kangasalan vanha postirakennus, jonka rakennutti postiljooni Nikodemus Takanen. Kangasalan postitoimisto toimi rakennuksessa vuosina 1912-1968. Rakennuksen ulkonäkö eroaa alkuperäisestä ulkoasustaan siten, että nykyisin alakerran edustalle on rakennettu lasinen terassi.

Postitoiminnan jälkeen rakennus on ollut ajoittain tyhjillään ja sen tiloja on käytetty leipomona ja ravintolana. Vuodesta 2006 rakennuksessa on toiminut palkittu ravintola Paakari.

Ännestä ravintola Paakari taloa täältä.

Ravintola Paakarin verkkosivuilta löydät lisätietoa ravintolasta.

Lähteet:
Eläköön rakennus! Euroopan rakennusperintöpäivät Kangasalla 2013.

 

7. K. A. Heinon vanha kirjakauppa
Ruutanantien ja Urheilutien risteys

Kaunis vanha puurakennus Ruutanantien ja Urheilutien kulmauksessa on Kangasalan vanhan K.A. Heinon kirjakauppa, joka perustettiin vuonna 1912 vilkkaaseen ja eläväiseen kirkonkylään. Hyvällä ja vilkkaassa teiden risteyksessä sijainneelle kirjakaupalle oli kaupungissa hyvät markkinat kirjakustantamoiden ja kirjakauppaverkostojen laajetessa ja Kaarle Adolf Heino, toimikin kirjakauppiaana Kangasalla aina kuolemaansa saakka. K.A. Heino kuoli vuonna 1954, jonka jälkeen kirjakaupan pito siirtyi perikunnalle.

Talossa toiminut kirjakauppa muutti talosta myöhemmin 80-luvulla Kangasalan torin laidalle. Nykyisin talo toimii yksityisasuntona.

Äänestä vanhaa kirjakaupan rakennusta täältä.

Lähteet:
Toim. Järventie, Tapio & Kallio, Asta & Kuusimäki, Tuija, Vesterbacka, Marko 2005. Ah kuink’ on… Tarinoita Kangasalla.

 

8. Kangasalan Lepokoti
Ruutanantie 26, Kangasala

Kangasalan Lepokoti on nimensä mukaisesti entinen täyshoitola, jossa on vuosien saatossa vieraillut, työskennellyt ja oleillut lukuisia maalareita, kirjailijoita, kuvanveistäjiä, säveltäjiä ja muusikkoja. Tauno Palo on nauhoittanut talossa radiokuunnelmaa, Pentti Saarikoski kääntänyt Raamattua, Claes Andersson soittanut pianoa, sekä Pentti Linkola esitelmöinyt luonnon tuhoutumisesta. Rakennus onkin vuosien saatossa inspiroinut useita taitelijoita, ja talossa toimii aktiivisesti eri taiteenalojen tekijöitä ja toimijoita vielä tänäkin päivänä.

Lepokoti on rakennettu Ukkijärven rannalle vuonna 1910. Talo on rakennettu osittain neiti Sofian Hagmanin Kangasalle vuonna 1889 perustaman Suomen ensimmäisen kansanopiston hirsistä, jotka siirrettiin Ukkijärven rantaan talon nykyiselle paikalle. Talon rakennuttamista johti ja valvoi rakennusmestari Heikki Tiitola.

Finlaysonin puuvillatehtaan von Nottbeckien entinen palvelija Hans Adler aloitti talossa täysihoitolan vuonna 1912, jota hänen perheensä piti talossa vuodesta aina vuoteen 1986 saakka. Tämän jälkeen perheen viimeiset jäsenet luopuivat täysihoitola toiminnasta ja taloa alkoi ylläpitää Lepokoti-säätiö.

Lepokoti-säätiön ottaessa talon haltuunsa oli se päässyt jo monin osin huonoon kuntoon, mutta 1990 luvulla talo kunnostettiin säätiön toimesta. Nykyään talossa asutaan, siellä on työhuoneita ja siellä voi majoittua lyhyeksikin ajaksi. Talo on kuuluisten vieraidensa lisäksi kuuluisa kummitustarinoista ja talon aktiivisinta kummituksesta Hugosta voi huomata talolla merkkejä vielä tänäkin päivänä.

Äänestä Kangasalan Lepokotia täältä.

Kangasalan Lepokodin vuokrauksesta ja toiminnoista löydät lisää talon verkkosivuilta.

Lähteet:
Toim. Järventie, Tapio & Kallio, Asta & Kuusimäki, Tuija, Vesterbacka, Marko 2005. Ah kuink’ on… Tarinoita Kangasalla.
Jussi Lehtonen. Suullinen tiedonanto 12.7.2021
Kangasalan Lepokoti. https://kangasalanlepokoti.fi/ viitattu 12.7.2021

 

9. Kangasala-talo
Kuohuharjuntie 6, Kangasala

Kangasala-talo on esimerkillinen taidonnäyte arkkitehtonisesta kunnianhimosta ja taidosta. Talon tilojen suunnittelun lähtöajatuksena ovat toimineet neljä siirtolohkaretta, joiden välissä risteilee aula-kanjoni. Kohde on loistava esimerkki julkisesta rakentamisesta, jossa monipuolisella betonin käytöllä on aikaansaatu kestävää ja laadukasta rakentamista kustannustehokkaasti.

Kangasala-talo on Kangasalan keskustaan vuonna 2015 valmistunut kulttuurikeskus, joka sijaitsee aivan Kangasalan keskustassa. Talossa järjestetään vuosittain yli 400 tapahtumaa ja siellä sijaitsee myös Kimmo-Pyykkö -taidemuseo, Kangasalan kaupungin valtuustosali ja kaupunginhallituksen kokoushuone. Kangasala-talo yhdistyy Kangasalan pääkirjastoon muodostane kaupungin torin laidalle yhtenäisen Kulttuurikorttelina tunnetun rakennuksen.

Talon on suunnitellut arkkitehtuuritoimisto Heikkinen-Komonen ja rakennukselle on myönnetty vuonna 2015 vuoden betonirakenne palkinto, sekä betonijulkisivu 2015 -arkkitehtuuripalkinto. Betonirakenne palkinto myönnettiin erityisen taitavasta ja vaativasta arkkitehti- ja rakennesuunnittelusta, sekä laadukkaasta toteutuksesta.  Rakennus oli samana vuonna ehdolla myös vuoden 2015 Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon saajaksi.

Äänestä Kangasala-taloa täältä.

Kangasala-talossa voi vierailla talon aukioloaikojen mukaisesti. Aukioloaikoihin pääset tutustumaan talon verkkosivuilta.

Lähteet:
Kangasala-talo. https://kangasala-talo.fi/ viitattu 12.7.2021
Kangasala-talo. Betoni. https://betoni.com/referenssi/kangasala-talo/ viitattu 12.7.2021

 

10. Juhlatalo Kontula
Pakkalantie 311, Kangasala

 

Kontulana tunnettu talo on valmistunut vuonna 1926 ja se sijaitsee Taustialan kylässä Sahalahdella, noin 19 kilometrin matkan päässä Kangasalan nykyisestä keskustasta. Aloite talon rakentamisesta tuli vuonna 1920 paikalliselta Sulku II ry nimiseltä raittiusseuralta. Manttaalikunta teki päätöksen rakennuksen rakentamisesta vuonna 1921, mutta hanke lykkääntyi tiettävästi rakennuspiirustusten puuttumisen vuoksi.

Vuosikymmenien ajan Kontulassa on juhlittu, tanssittu, katsottu elokuvia, kuunneltu esitelmiä, katsottu näytelmiä, iloittu ja juhlittu. Kontula toimi aikanaan myös Lotta Svärd -yhdistyksen toiminnan keskuspaikkana ja sieltä on myös lähdetty sotaan sotavuosina.

Vuoteen 1944 saakka talo toimi suojeluskuntatalona ja 1960 -luvulla taloa isännöi Kontula Säätiö, jolta Sahalahden kunta osti talon vuonna 1982. Nykyään talon omistaa Kangasalan kaupunki. Kontula toimii nykyään vuokrattavana juhlatalona ja tunnetaankin nimellä Juhlatalo Kontula. Talo tarjoaa juhlavat puitteet moniin erilaisiin tilaisuuksiin ja onkin erityisen suosittu hääpaikka.

Äänestä Juhlatalo Kontulaa täältä.

Juhlatalo Kontulaa voi vuokrata juhliin ja tilaisuuksiin. Katso lisää Kangasalan kulttuuri- ja vapaa-aika palveluiden sivuilta.

Lähteet:
Rinne, Seppo 2016. Kylän monitoimitalo Kontula täyttää 90 vuotta. shl.fi viitattu 2.7.2021
Kangasala.fi. Juhlatalo Kontula. Viitattu 2.7.2021
Euroopan rakennusperintöpäivät Kangasalla 2009, Kunnantalot ja kaupungintalot

Kaunottaret kartalta löydät alapuolen kuvista.

Äänestitkö jo kauneinta? Äänestyslomakkeelle pääset täältä. Äänestys voimassa elokuun loppuun.